Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin tietoon tuli viime vuonna kolme sähköiskukuolemaa, joista kaksi aiheutui junan katolle kiipeämisestä. Yksi kuoli liitettyään sähkötyökalun virheellisesti asennettuun kylpyhuoneen valaisimeen. Sähkölaitteen tai -laitteiston aiheuttamissa tulipaloissa menehtyi 16 henkilöä. Sähköisku- ja palokuolemat johtuvat useimmiten ihmisten tietämättömyydestä, varomattomuudesta tai virheellisestä toiminnasta.
Sähköiskuun on kuollut vuosittain 2–4 ihmistä. Määrä on pysynyt samana parikymmentä vuotta.
Junaradoilla ja ratapiha-alueella liikkuminen on vaarallista jo pelkän junaliikenteen takia, mutta junan katolle tai sähköpylvääseen kiipeämisessä on myös sähköiskun vaara. Kuolemaan johtaneen sähköiskun voi saada, vaikkei koskisi johtimiin, sillä ”sähkö hyppää”. Samanlainen hengenvaara on myös voimalinjojen ja muuntajien läheisyydessä.
Yksi viime vuonna tapahtunut sähköiskukuolema oli seurausta virheellisestä sähköasennuksesta. Viemäritukosta avannut putkiasentaja sai kuolemaan johtaneen sähköiskun liittäessään sähkötyökalua kylpyhuoneen valaisimen pistorasiaan. Valaisimen johtimet oli asennettu virheellisesti, jolloin pistorasian maadoitusliuskat olivat jännitteisiä.
Sähköiskuun tai valokaareen liittyviä työtapaturmia tilastoidaan Tapaturmavakuutuskeskuksen Tapaturmapakki-tietokannan mukaan vuosittain lähes 600. Tukesin tietoon tulee näistä vain osa, esimerkiksi viime vuonna 115 sähkötapaturmaa.
Sähkötapaturmia sattuu myös tutussa ympäristössä, kuten kotona ja puutarhassa. Usein syynä ovat vioittuneet sähkölaitteet, väärin kytketyt jatkojohdot tai laitteiden väärinkäyttö. Myös ammattitaidottomien tekemät virheelliset sähköasennukset tai itse korjatut sähkölaitteet aiheuttavat vaaratilanteita ja onnettomuuksia.
– Paras keino ehkäistä sähkötapaturmia on käyttöohjeiden noudattaminen, laitteiden hyvä huolto ja kunnossapito sekä kiinteiden sähköasennusten ja sähkölaitekorjausten teettäminen sähköalan ammattilaisilla, neuvoo Tukesin ryhmäpäällikkö Harri Westerlund.
Liesi on yleisin sähköpalon aiheuttaja
Sähköpaloksi kutsutaan paloa, jossa syttymisenergia tulee suoraan sähköstä. Sen vuoksi myös liesipaloja pidetään sähköpaloina. Sähköstä syttyneitä tulipaloja kirjattiin pelastuslaitosten Pronto-rekisteriin viime vuonna yli 2500.
Eniten sähköpaloja aiheuttaneita laitteita olivat liedet ja uunit (959 kpl), valaisimet (238), kiukaat (132), mikroaaltouunit (73), pyykinpesukoneet (63) ja kylmälaitteet (56). Näiden lisäksi tulipaloja ovat aiheuttaneet lisälämmityslaitteina käytettävät sähköpatterit sekä erilaiset suuritehoisten akkujen latauslaitteet.
Sähköpaloissa menehtyi viime vuonna 16 ihmistä. Liesipalot, kaatuneet tai pudonneet valaisimet hehku- tai halogeenilamppuineen ja väärin käytetyt lämmittimet aiheuttivat suuren osan kuolemaan johtaneista sähköpaloista.
– Sähkölaitteesta alkaneen palon syynä on useimmiten ihmisen toiminta – huolimattomuus, käyttö- ja asennusohjeiden vastainen toiminta, huollon laiminlyönti tai laitteen vaurioituminen. Yleisin palon aiheuttaja on lieden unohtuminen päälle. Kiuaspaloissa pyykin kuivattaminen kiukaan yläpuolella sekä kiukaalle kuulumattomat esineet ovat tavallisimpia palon aiheuttajia. Valaisimien osalta palot ovat liittyneet joko loistevaloputkivalaisimiin tai tekstiilien tai muun palavan materiaalin joukkoon pudonneisiin, kaatuneisiin tai jollain tavalla peitettyihin valaisimiin, joissa on ollut hehku- tai halogeenilamppu, kertoo Tukesin ylitarkastaja Jukka Lepistö.
– Sähköpaloja voi ehkäistä, kun käyttää sähkölaitteita oikein, huolehtii niiden kunnossapidosta ja jättää asennukset sekä laitteiden korjaukset ammattilaisille, Lepistö neuvoo.
Huoneiston perivän omaisen pitää ilmoittaa kuolinpesän edustajan yhteystiedot sähköiseen huoneistotietojärjestelmään, jotta vastikelaskut ja yhtiökokouskutsu löytävät perille, muistuttaa Maanmittauslaitos. Kuolinpesän edustajien yhteystiedot tulee ilmoittaa kaikille kuolleen henkilön nimissä oleville omistuksille.
Ennen kevään yhtiökokousta on tärkeää varmistaa, että osakkaan yhteystiedot ovat ajan tasalla. Tietojen päivittämiseen on erityisesti kiinnitettävä huomiota silloin, jos asunnon omistuksessa on tapahtunut muutoksia esimerkiksi osakkaan kuoleman tai asunnon myynnin takia.
Suomen Kiinteistölehti juhlii tänä vuonna satavuotista taivaltaan. Ensi vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta myös ensimmäisen asunto-osakeyhtiölain voimaantulosta. As Oy Agrikolankatu 7 on esimerkki siitä, millaisia muutoksia taloyhtiöissä on koettu vuosisadan aikana.
Tähtiartikkeli
Julkisivutyöt vähenivät viime vuonna yhdeksän prosenttia. Tänä ja ensi vuonna markkinat kasvavat uudisrakentamisen vetämänä, vaikka korjausrakentaminen kääntyy uudestaan laskuun. Julkisivukorjausten tarve on noin 400 miljoonaa euroa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään