Kolme kuoli viime vuonna sähköiskuun ja 16 sähköpaloissa

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin tietoon tuli viime vuonna kolme sähköiskukuolemaa, joista kaksi aiheutui junan katolle kiipeämisestä. Yksi kuoli liitettyään sähkötyökalun virheellisesti asennettuun kylpyhuoneen valaisimeen. Sähkölaitteen tai -laitteiston aiheuttamissa tulipaloissa menehtyi 16 henkilöä. Sähköisku- ja palokuolemat johtuvat useimmiten ihmisten tietämättömyydestä, varomattomuudesta tai virheellisestä toiminnasta.

Sähköiskuun on kuollut vuosittain 2–4 ihmistä. Määrä on pysynyt samana parikymmentä vuotta.

Junaradoilla ja ratapiha-alueella liikkuminen on vaarallista jo pelkän junaliikenteen takia, mutta junan katolle tai sähköpylvääseen kiipeämisessä on myös sähköiskun vaara. Kuolemaan johtaneen sähköiskun voi saada, vaikkei koskisi johtimiin, sillä ”sähkö hyppää”. Samanlainen hengenvaara on myös voimalinjojen ja muuntajien läheisyydessä.

Yksi viime vuonna tapahtunut sähköiskukuolema oli seurausta virheellisestä sähköasennuksesta. Viemäritukosta avannut putkiasentaja sai kuolemaan johtaneen sähköiskun liittäessään sähkötyökalua kylpyhuoneen valaisimen pistorasiaan. Valaisimen johtimet oli asennettu virheellisesti, jolloin pistorasian maadoitusliuskat olivat jännitteisiä.

Sähköiskuun tai valokaareen liittyviä työtapaturmia tilastoidaan Tapaturmavakuutuskeskuksen Tapaturmapakki-tietokannan mukaan vuosittain lähes 600. Tukesin tietoon tulee näistä vain osa, esimerkiksi viime vuonna 115 sähkötapaturmaa.

Sähkötapaturmia sattuu myös tutussa ympäristössä, kuten kotona ja puutarhassa. Usein syynä ovat vioittuneet sähkölaitteet, väärin kytketyt jatkojohdot tai laitteiden väärinkäyttö.  Myös ammattitaidottomien tekemät virheelliset sähköasennukset tai itse korjatut sähkölaitteet aiheuttavat vaaratilanteita ja onnettomuuksia.

– Paras keino ehkäistä sähkötapaturmia on käyttöohjeiden noudattaminen, laitteiden hyvä huolto ja kunnossapito sekä kiinteiden sähköasennusten ja sähkölaitekorjausten teettäminen sähköalan ammattilaisilla, neuvoo Tukesin ryhmäpäällikkö Harri Westerlund.

Liesi on yleisin sähköpalon aiheuttaja

Sähköpaloksi kutsutaan paloa, jossa syttymisenergia tulee suoraan sähköstä. Sen vuoksi myös liesipaloja pidetään sähköpaloina.  Sähköstä syttyneitä tulipaloja kirjattiin pelastuslaitosten Pronto-rekisteriin viime vuonna yli 2500.

Eniten sähköpaloja aiheuttaneita laitteita olivat liedet ja uunit (959 kpl), valaisimet (238), kiukaat (132), mikroaaltouunit (73), pyykinpesukoneet (63) ja kylmälaitteet (56). Näiden lisäksi tulipaloja ovat aiheuttaneet lisälämmityslaitteina käytettävät sähköpatterit sekä erilaiset suuritehoisten akkujen latauslaitteet.

Sähköpaloissa menehtyi viime vuonna 16 ihmistä. Liesipalot, kaatuneet tai pudonneet valaisimet hehku- tai halogeenilamppuineen ja väärin käytetyt lämmittimet aiheuttivat suuren osan kuolemaan johtaneista sähköpaloista.

– Sähkölaitteesta alkaneen palon syynä on useimmiten ihmisen toiminta – huolimattomuus, käyttö- ja asennusohjeiden vastainen toiminta, huollon laiminlyönti tai laitteen vaurioituminen.  Yleisin palon aiheuttaja on lieden unohtuminen päälle. Kiuaspaloissa pyykin kuivattaminen kiukaan yläpuolella sekä kiukaalle kuulumattomat esineet ovat tavallisimpia palon aiheuttajia. Valaisimien osalta palot ovat liittyneet joko loistevaloputkivalaisimiin tai tekstiilien tai muun palavan materiaalin joukkoon pudonneisiin, kaatuneisiin tai jollain tavalla peitettyihin valaisimiin, joissa on ollut hehku- tai halogeenilamppu, kertoo Tukesin ylitarkastaja Jukka Lepistö.

– Sähköpaloja voi ehkäistä, kun käyttää sähkölaitteita oikein, huolehtii niiden kunnossapidosta ja jättää asennukset sekä laitteiden korjaukset ammattilaisille, Lepistö neuvoo.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

16.2.2022

Tyhjiä asuntoja on yhä enemmän

OP Ryhmän tuoreen asuntomarkkinakatsauksen mukaan Suomen asuntokannasta 11,4 prosenttia on vailla vakituista asukasta. Tilastokeskuksen mukaan vailla vakituista asukasta oli yli 357 000 asuntoa vuonna 2020. Asuntomarkkinatutkimusten mukaan tyhjien asuntojen luonnollinen osuus asuntokannasta olisi noin viisi prosenttia.

Kiinteistökauppa

20.10.2022

Kiinteistökauppojen määrät ja hinnat laskussa

Maanmittauslaitoksen mukaan kiinteistöjen kauppamäärät ovat laskeneet selvästi. Kauppamääriin heijastuu Ukrainan sodan aiheuttama epävarmuus markkinoilla. Pientalojen kauppamäärät ovat pandemiaa edeltävällä tasolla.

17.2.2022

Valaisinpalot lisääntyivät, kiuaspalot vähenivät – eniten sähköpaloja aiheuttaa lieden varomaton käyttö

Sähkölaitteesta tai -asennuksesta alkaneita tulipaloja oli vuonna 2021 enemmän kuin vuonna 2020, mutta vähemmän kuin viitenä aiempana vuonna. Sähköpalolla tarkoitetaan tulipaloa, joka saa syttymisenergiansa suoraan sähköstä, esimerkiksi liedestä, kiukaasta, kylmälaitteesta, valaisimesta tai sähköasennuksesta. – Yleensä sähköpalon taustalla on sähkölaitteen väärä tai virheellinen käyttö, asennus tai huollon laiminlyönti, Tukesin sähköpaloasiantuntija Jukka Lepistö sanoo.

7.4.2022

OP: Mökkilainojen kysyntä yhä korkealla – myrskyjen aiheuttamat vahingot lisääntyneet viime vuosina

Koronapandemiaa edeltävään aikaan verrattuna mökkilainan suosio on edelleen korkealla, sillä vapaa-ajan asuntojen lainoja on haettu kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 13 prosenttia enemmän kuin vastaavaan aikaan vuonna 2020. Viime vuoden huippulukemiin verrattuna vapaa-ajan asuntojen ostoon ja rakentamiseen haettujen lainojen määrä kuitenkin laski alkuvuonna lähes kolmanneksella. – Viime vuoden ensimmäisinä kuukausina vapaa-ajan asuntoihin haettujen lainahakemusten määrä oli […]

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti