Kiinteistölehden eurovaalikysely: Perussuomalaiset, puoluetoimisto

eurovaalikysely perussuomalaiset

Noin 70 prosenttia suomalaisista asuu omistuskodissa. Miten huomioisit suomalaiset kiinteistönomistajat EU-päätöksenteossa?

Asunnot ja muut kiinteistöt muodostavat merkittävän osan suomalaisten varallisuudesta. Kotitalouksien ohella asia koskettaa tavallisia sijoittajia, eläkevakuutusyhtiöitä ja esimerkiksi rahoituksen myöntäneitä luottolaitoksia. Sääntelyviidakon ja sinällään hyvää tarkoittavan ympäristö- ja ilmastonäkökulmien huomiointi nostaa rakentamisen ja asumisen hintaa ja siksi on erityisen tärkeää huolehtia ennakoitavasta ja kohtuullisesta lainsäädännöstä.

EU:n toiminnassa on havaittavissa merkkejä siitä, että lainsäädäntöä laaditaan suurten EU-maiden näkökulmasta ja Suomen erityispiirteitä ei huomioida riittävästi. Tämä aiheuttaa lisäkustannuksia, jotka ovat pois muusta kulutuksesta, ja voi pahimmillaan vähentää investointeja tai madaltaa hintatasoa, kun etukäteen ei voi tietää, millaisia lisävelvoitteita kiinteistöjen omistajille ollaan sälyttämässä jatkossa.

Miten EU vaikuttaa suomalaisten asumiseen ja kuinka sinä sekä puolueesi siihen pyritte vaikuttamaan?

Yhteisvaluutassa korkotason määrää Euroopan keskuspankki ja pankkivalvonnasta päätetään EU-tasolla. Asuntojen rahoituksen määrä, ehdot ja hinta määräytyvät siis EU-tasolla. Tätä vaikutusta on pystyttävä tasapainottamaan kansallisilla toimilla, jotka huomioivat paikalliset olosuhteemme ja taloutemme tilanteen.

Taksonomia ja juomavesi- ja energiatehokkuusdirektiivit asettavat koko ajan yhä uusia vaatimuksia sekä vanhoille että uusille rakennuksille. Perussuomalaisten tavoite on torjua ylisääntely ja asumisen kustannusten tarpeeton kasvattaminen. Suomen olosuhteet on huomioitava nykyistä paremmin EU:n päätöksenteossa. Kansallista liikkumavaraa tulee aina vaatia ja myös käyttää.

Lainaamme Kiinteistönomistaja edustavien järjestöjen lausuntoa:

…pääperiaatteena tulisi olla päästöjen vähentäminen yksityiskohtaisempien teknisten vaatimusten sijaan. Jäsenvaltioiden tulisi saada valita keinot ja käytännön toteutus varmistaakseen teknologianeutraalit ja toteuttamiskelpoiset ratkaisut, jotka ottavat huomioon kansalliset vahvuudet ja erot. Jäsenvaltioiden välillä on merkittäviä eroja rakennuskannan energiatehokkuudessa, ja jäsenvaltioiden tulisi hyötyä saavutetuista tavoitteestaan sen sijaan, että heille asetetaan entistä tiukempia velvoitteita. Järjestöt myös muistuttavat, että kansalliselle täytäntöönpanolle tulisi antaa riittävästi aikaa.

Olemme tästä täysin samaa mieltä.

Miten edistäisit rakennuskannassa tehtävää ilmastotyötä ja varautumista vaikeutuviin sääolosuhteisiin? Miten huomioisitte siirtymän oikeudenmukaisuuden?

Ei ole oikein, että jo valmiiksi energiatehokasta ja kaukolämmöllä lämpiävää suomalaista asuntokantaa rasitetaan lisävaatimuksilla sen takia, että joissain muissa maissa asiat ovat huonolla tolalla. Esimerkiksi energiatehokkuuden kasvattaminen voi joissakin kohteissa kasvattaa riskiä kosteusvaurioista. Tästä aiheutuva korjausrakentamisen lisäys aiheuttaa todennäköisesti enemmän päästöjä kuin mitä energiatehokkuuden lisäyksellä saadaan vähennettyä.

Kaikki ilmastotoimet eivät siis välttämättä edes edistä ilmastoasiaa, mutta aiheuttavat kohtuuttomia kustannuksia. Oikeudenmukaisuus ei saa olla kaunis sana, jolla synnytetään kansallisia tai EU-tason uusia tulonsiirtoja, vaan sen pitäisi olla esitettyihin toimenpiteisiin sisälle rakennettu ominaisuus. Sellaista sääntelyä, joka ei ole oikeudenmukaista, ei tule lisätä.

Sääntelyn ennakoitavuus ja kohtuulliset siirtymäajat ovat oikeudenmukaisuuden perusta. Poukkoileva ja huonosti valmisteltu lainsäädäntö johtaa epävarmuuteen ja pahimmillaan voi johtaa uusienkin kohteiden tarpeettomiin ja raskaisiin remonttikierroksiin.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle kahden viikon välein!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

10.3.2026

Suomen Kiinteistölehden levikki ylitti 35 000 kappaleen rajan

Suomen Kiinteistölehden levikki jatkaa kasvuaan. Juuri valmistuneessa tarkastuksessa lehden numerokohtainen tilausmäärä ylitti 35 000 kappaleen rajan. Määrä kasvoi liki kaksi prosenttia viime vuodesta.

taloyhtiön uusi hallitus

6.6.2025

Uutena taloyhtiön hallituksessa? Näin hallitus toimii

Taloyhtiön hallituksen uusi toimikausi alkaa yhtiökokouksesta. Uudet jäsenet kannattaa perehdyttää hallitustyöhön. Tehtävien jakaminen ja yhteistyö muiden taloyhtiöiden kanssa voi tuoda hallitustyöhön uutta virtaa.

19.3.2025

Voiko taloyhtiön yhtiökokouksesta selvitä tunnissa? Näillä vinkeillä onnistut

Hyvin hoidetussa yhtiökokouksessa asiat käsitellään selkeästi ja ripeästi. Kokouksen sujuvuutta edesauttaa, kun se valmistellaan asianmukaisesti. Kokouksen puheenjohtaja voi toiminnallaan jouduttaa päätöksentekoa.

korjausten ajoittaminen

7.8.2025

Kuntoarvio ja rakenteiden käyttöikätiedot auttavat taloyhtiötä korjausten ajoittamisessa

Taloyhtiö voi vaikuttaa merkittävästi siihen, miten kauan rakennuksen osat ja laitteet pysyvät toimintakuntoisina. Rakenteiden kunnon seuraaminen sekä huoltojaksojen noudattaminen varmistavat, että tekninen käyttöikä on mahdollisimman pitkä.

Olet lukenut 1/5 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti