Kuluneella EU-vaalikaudella on käsitelty ennätysmäärä ilmasto- ja energiapolitiikan lainsäädäntöä, jolla on vaikutusta suomalaiseen kiinteistönomistajaan. Selkein esimerkki tästä on rakennusten energiatehokkuusdirektiivin päivitys, jonka käsittelyn aikana olen ollut tiiviisti yhteydessä suomalaisiin rakennus- ja kiinteistöalan toimijoihin. Saimme myös muutettua direktiiviä näiden keskustelujen pohjalta huomattavasti järkevämpään suuntaan.
Suomessa kiinteistöalalla on esimerkiksi kiertotalouden saralla vahvaa edelläkävijyyttä ja alan toimijoiden näkökulmaa tarvitaan EU-päätöksenteossa. Kaikkiaan jäsenmaille, kunnille ja kiinteistönomistajille on jätettävä liikkumavaraa saavuttaa ilmasto- ja energiatavoitteet kustannustehokkaasti. Tämän puolesta halua tehdä töitä EU-parlamentissa jatkossakin.
EU-lainsäädäntö näkyy suomalaisten asumisessa sekä taloudellisten edellytysten että myös ympäristö- ja energiapolitiikan kautta. Ukrainan sodan synnyttämässä energiakriisissä pohjoismaiden yhtenäiset energiamarkkinat auttoivat osaltaan takaamaan energian toimitusvarmuutta ja kohtuuhintaisuutta myös Suomessa. Jatkossa on vahvistettava koko EU:n yhtenäistä energiamarkkinaa. Tässä Suomella puhtaan energian edelläkävijänä on paljon voitettavaa. Kokoomuksessa ajamme myös unionin taloudenpidon kestävyydestä huolehtimista, mikä heijastuu Suomen rahoitusmarkkinoihin ja kiinteistönomistajankin näkymiin.
On selvää, että vihreässä siirtymässä onnistutaan vain, jos se toteutetaan ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin osalta alkuperäinen komission ehdotus ei kunnolla huomioinut alueiden välisiä eroja rakennuskannassa, energiamuodoissa, infrassa tai ilmasto-olosuhteissa, vaan vaati kaavamaisesti kaikilta jäsenmailta samanlaista kiinteistökannan remontoimista. Tässähän ei olisi ollut taloudellisesti eikä ympäristönkään kannalta järkeä.
Neuvotteluissa saimme lainsäädäntöön EPP-ryhmämme vaatimuksesta mukaan isoja muutoksia. Edelleen tavoitteena on vähentää rakennusten energiankulutusta tuntuvasti – koko rakennuskanta on remontoitava ilmastoneutraaliksi 2050 mennessä. Jäsenmaat saavat kuitenkin nyt itse päättää mihin rakennuskantaan energiaremontteja kohdennetaan ja millä tavalla. Tässä kiinteistönomistajilla itsellään pitää tietenkin olla se suurin harkintavalta.
Hallitus pitää yleensä järjestäytymiskokouksensa heti hallituksen valinneen yhtiökokouksen jälkeen. Tällöin tärkeintä on valita hallitukselle puheenjohtaja, ellei yhtiökokous ole valintaa tehnyt eikä yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Hallituksen jäsenenä voi toimia muukin kuin yhtiön osakkeenomistaja.
Tilaajille
Suomen Kiinteistölehden levikki jatkaa kasvuaan. Juuri valmistuneessa tarkastuksessa lehden numerokohtainen tilausmäärä ylitti 35 000 kappaleen rajan. Määrä kasvoi liki kaksi prosenttia viime vuodesta.
Espoolaisen As Oy Kirstilaxin peruskorjaus toteutettiin urakkamallilla, jossa urakoitsija vastaa sekä töiden suunnittelusta että tekemisestä. Onnistumisen edellytyksenä on saumaton yhteistyö taloyhtiön, urakoitsijan ja valvojan kesken.
Taloyhtiön hallituksen uusi toimikausi alkaa yhtiökokouksesta. Uudet jäsenet kannattaa perehdyttää hallitustyöhön. Tehtävien jakaminen ja yhteistyö muiden taloyhtiöiden kanssa voi tuoda hallitustyöhön uutta virtaa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään