Suomen erityispiirteet täytyy huomioida paremmin. Liian yksityiskohtaista sääntelyä tulee välttää, sillä jäsenmaiden asuntokanta, asumismuodot, infrastruktuuri ja luonto ovat hyvin erilaisia. Vanhojen omakotitalojen energiatodistusvaatimuksista tulee luopua, kun teoreettiset laskelmat eivät kerro mitään todellisesta kulutuksesta.
Asumiskustannusten tulee säilyä kohtuullisena. Asumismenot ja lainanhoitokulut ovat nousseet, ja inflaatio on nostanut hintoja. EU-rahoitusta esimerkiksi energiaremontteihin tulisi olla saatavilla.
EU:n tulee turvata alueiden elinvoimaisuus. Kiinteistönomistajat Suomessa eivät ole keskenään tasavertaisessa asemassa, vaan pääkaupunkiseudun ja muuttotappiokuntien todellisuudet ovat kaukana toisistaan. Syrjäseutujen ja etenkin Itä-Suomen elinvoimaisuuden turvaaminen tarvitsee erityistä huomiota myös EU-tasolla.
Asuntopolitiikka kuuluu jäsenmaille ja kunnille, sitä ei säännellä EU-tasolla ja näin tulee olla jatkossakin. EU-sääntely vaikuttaa kuitenkin monelta muulta kantilta asumiseen ja rakentamiseen esimerkiksi rahoitussääntelyn, alue- ja koheesiopolitiikan sekä ilmastotoimien kautta. On tarpeellista, että EU-tasolla asetetaan tavoitteita ja standardeja, pyritään kohtuullistamaan energian hintaa ja edistetään puhdasta siirtymää.
Puolueelleni on tärkeää, että Suomi olisi aktiivisempi, aloitteellisempi ja rakentavampi EU-vaikuttaja. Meidän tulee aktiivisemmin ja selkeämmin määrittää, mitä EU:lta haluamme sen sijaan, että vain reagoimme komission tekemiin aloitteisiin.
Investointeja ilmastonmuutoksen torjumiseen sekä siihen sopeutumiseen täytyy jatkaa, myös rakennuskannan osalta. Kotitalouksia täytyy tukea muutoksessa, jotta kustannustaakka pysyy kohtuullisena.
Rahoituspuoli täytyy saada kuntoon. Korjaukset ja remontit ovat kalliita. Kodinomistajien rahoitusmahdollisuuksia tarpeellisten remonttien rahoittamiseksi tulee päivittää. EU-rahoitusta tulisi olla riittävästi saatavilla ja jäsenmaat voisivat verotuksen keinoin kannustaa oikea-aikaisiin energiaremontteihin ja kiinteistöjen peruskorjauksiin. EU:ssa pitää myös varmistaa, että kotivakuutukset pysyvät kohtuuhintaisina.
Kustannustehokkuus ja ilmastoystävällisyys saivat porvoolaisen As Oy Aleksanterinkatu 17:n vaihtamaan kaukolämmöstä maalämpöön. Uusi lämmitysmuoto on jo tuonut merkittäviä säästöjä lämmityskustannuksissa. Entinen puheenjohtaja ja isännöitsijä kertovat, että huolellinen suunnittelu oli avain onnistumiseen.
Suomen Kiinteistölehden tilausten määrä on nousussa. Lehden tuore levikintarkastus kertoo, että Kiinteistölehden numerokohtainen levikki viime vuonna oli 34 954 kappaletta. Tänä vuonna lehti juhlii 100-vuotista taivaltaan.
Suomen Kiinteistöliiton jäsenet ovat aiempaa tyytyväisempiä Suomen Kiinteistölehteen, käy ilmi liiton syyskuussa julkistetusta jäsentutkimuksesta. Vastaajista yli 90 prosenttia kertoi olevansa tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen lehteen.
Kiinteistömedia Oy
Suomen lippu liehuu taloyhtiönkin salossa. Liputtaminen on Suomessa oikeus, ei velvollisuus, mutta siihen liittyy muutamia sääntöjä, jotka tulee tietää ennen kuin lipun nostaa salkoon. Liputuspäivät jakautuvat virallisiin ja vakiintuneisiin liputuspäiviin.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään