Kiinteistökustannukset nousseet tänä vuonna useissa kunnissa

Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksessä oli edellisvuosien tapaan mukana 59 kaupunkia ja kuntaa, joissa vertailtavat kiinteistökustannukset nousivat kaikkiaan 55 kunnassa. Näistä 33 kunnassa nousua oli yli prosentin verran, ja 13 kunnassa yli kolme prosenttia.

Kaikkien vertailukuntien korkeimmat kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat tänäkin vuonna Rovaniemellä, Vihdissä ja Savonlinnassa, joissa kaikissa kustannukset ovat välillä 3,14–3,18 euroa neliöltä kuukaudessa, Rovaniemi kalleimpana.

Kolmen kärjen kustannukset nousivat tänä vuonna hieman keskiarvoa maltillisemmin. Kolmen kalleimman perässä nousua oli eritoten Helsingissä ja Järvenpäässä, joissa molemmissa vertailukustannukset ovat selvästi yli kolmessa eurossa.

Edullisessa päässä ovat edelleen Kempele ja Raahe. Kempeleessä Indeksitalo-kustannusten summa on tänä vuonna 2,22 euroa neliöltä kuukaudessa. Viime vuonna Raahen kanssa samassa vertailuluvussa olleen Kokkolan kustannustaso nousi tänä vuonna selvästi kaukolämmön, sähkön ja jätehuollon reilun kallistumisen myötä.

Perheasunnossa vuodessa jopa yli 1000 euron ero kuntakohtaisissa kiinteistökustannuksissa

Kuntien väliset kustannuserot ovat suuria. Kalleimmassa päässä Rovaniemellä kuntakohtaisiin kiinteistökuluihin menee 90-neliöisessä perheasunnossa runsaat 3 400 euroa vuodessa, kun taas Kempeleessä riittää noin 2 400 euroa.

Suurimpien kaupunkien osalta 90-neliöisessä huoneistossa asuva maksaa kuntakohtaisia kustannuksia Helsingissä noin 3 363 euroa vuodessa ja Tampereella 3 215 euroa. Kuopiossa 3196, ja Jyväskylässä 3187. Suurten kaupunkien edullisimmassa, Oulussa, lukema on 2714 euroa.

Kustannusnousuja yleisimmin jätehuollossa ja energiassa

Kiinteistösähkön ja jätehuollon vertailuhinnat nousivat keskimäärin 2,1 prosenttia edellisvuodesta. Erityisesti sähkön energiahinnat nousivat yleisesti. Vaihtelua kuntien ja verkkoyhtiöiden välillä oli kuitenkin paljon. Jätekustannuksista sekajätteen tyhjennyshinta on noussut eniten, keskimäärin 3,7 prosenttia, perusmaksut vajaat kaksi prosenttia.

Keskimääräinen vesikustannus nousi edellisvuoden tapaan 1,8 prosenttia vuotta aikaisemmasta. Vaihtelu oli suurta tässäkin, sillä Raahessa, Kouvolassa ja Nurmijärvellä kustannustaso nousi 7–11 prosenttia, mutta Turussa ja Haminassa sekä Jämsässä vesikustannus hieman laski. Miltei 30 kunnassa tariffit pysyivät ennallaan taloyhtiöiden osalta. Noin 20 kunnassa vesikustannus nousi  2–6 prosenttia.

Kaukolämmön keskikustannus nousi 1,2 prosenttia viime vuodesta, mutta vaihtelu oli huomattavan suurta. Eniten kaukolämmityksen vertailukustannus kohosi Seinäjoella, Torniossa, Tuusulassa ja Järvenpäässä, joissa nousu oli 7–9 prosentin haarukassa. Myös 3–6 prosentin nousuvälille osui monta kuntaa. Miinusmerkkiset vertailukustannuksien kehitykset rekisteröityivät Saloon, Kangasalle, Sastamalaan sekä Lempäälään ja Raaheen. Salossa vertailulukema laski 12 prosenttia vuodessa. Miltei 30 kunnassa vertailulukema pysyi vuoden aikana ennallaan.

Rakennuksen kiinteistövero nousi keskimäärin vajaan prosentin verran, ja tontin kiinteistövero puolestaan keskimäärin 2,4 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna. Valtaosassa kuntia  kiinteistöveroprosentteja ei kuitenkaan nostettu.

Lue selvityksestä laajemmin tästä!

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

8.6.2016

Asumisen kulut haukkaavat yhä suuremman loven kukkaroon

POP Pankin kansalaissuhdanne-ennusteen mukaan asuminen on yhä kalliimpaa ensi vuonna. Omistusasuntojen hinnat ja vuokrat nousevat koko maassa. Velallisen taloutta tukee kuitenkin alhainen korkotaso.

16.2.2022

Tyhjiä asuntoja on yhä enemmän

OP Ryhmän tuoreen asuntomarkkinakatsauksen mukaan Suomen asuntokannasta 11,4 prosenttia on vailla vakituista asukasta. Tilastokeskuksen mukaan vailla vakituista asukasta oli yli 357 000 asuntoa vuonna 2020. Asuntomarkkinatutkimusten mukaan tyhjien asuntojen luonnollinen osuus asuntokannasta olisi noin viisi prosenttia.

31.3.2017

Suuret asumiskustannukset hieman harvemmalla

Suuret asumiskustannukset rasittivat vuokralla asuvista kotitalouksista 14,6 prosenttia vuonna 2015. Osuus oli 2,6 prosenttiyksikköä pienempi kuin edeltävänä vuonna. Omistusasunnoissa asuvista kotitalouksista asumiskustannusrasitteisten osuus pysyi lähes samana, noin 2 prosentissa.

24.1.2019

Koteja vaihdettiin vuonna 2018 edellisvuotta vähemmän

Vuosi 2018 oli hieman odotettua vaisumpi asuntomarkkinoilla. Koko vuonna myytiin kiinteistönvälittäjien kautta 58 557 vanhaa asuntoa, joka on 2,9 prosenttia vähemmän vuonna 2017. Asuntoja myytiin kuitenkin 3,7 % enemmän kuin edeltävinä viitenä vuotena keskimäärin.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti