Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksessä oli edellisvuosien tapaan mukana 59 kaupunkia ja kuntaa, joissa vertailtavat kiinteistökustannukset nousivat kaikkiaan 55 kunnassa. Näistä 33 kunnassa nousua oli yli prosentin verran, ja 13 kunnassa yli kolme prosenttia.
Kaikkien vertailukuntien korkeimmat kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat tänäkin vuonna Rovaniemellä, Vihdissä ja Savonlinnassa, joissa kaikissa kustannukset ovat välillä 3,14–3,18 euroa neliöltä kuukaudessa, Rovaniemi kalleimpana.
Kolmen kärjen kustannukset nousivat tänä vuonna hieman keskiarvoa maltillisemmin. Kolmen kalleimman perässä nousua oli eritoten Helsingissä ja Järvenpäässä, joissa molemmissa vertailukustannukset ovat selvästi yli kolmessa eurossa.
Edullisessa päässä ovat edelleen Kempele ja Raahe. Kempeleessä Indeksitalo-kustannusten summa on tänä vuonna 2,22 euroa neliöltä kuukaudessa. Viime vuonna Raahen kanssa samassa vertailuluvussa olleen Kokkolan kustannustaso nousi tänä vuonna selvästi kaukolämmön, sähkön ja jätehuollon reilun kallistumisen myötä.
Kuntien väliset kustannuserot ovat suuria. Kalleimmassa päässä Rovaniemellä kuntakohtaisiin kiinteistökuluihin menee 90-neliöisessä perheasunnossa runsaat 3 400 euroa vuodessa, kun taas Kempeleessä riittää noin 2 400 euroa.
Suurimpien kaupunkien osalta 90-neliöisessä huoneistossa asuva maksaa kuntakohtaisia kustannuksia Helsingissä noin 3 363 euroa vuodessa ja Tampereella 3 215 euroa. Kuopiossa 3196, ja Jyväskylässä 3187. Suurten kaupunkien edullisimmassa, Oulussa, lukema on 2714 euroa.
Kiinteistösähkön ja jätehuollon vertailuhinnat nousivat keskimäärin 2,1 prosenttia edellisvuodesta. Erityisesti sähkön energiahinnat nousivat yleisesti. Vaihtelua kuntien ja verkkoyhtiöiden välillä oli kuitenkin paljon. Jätekustannuksista sekajätteen tyhjennyshinta on noussut eniten, keskimäärin 3,7 prosenttia, perusmaksut vajaat kaksi prosenttia.
Keskimääräinen vesikustannus nousi edellisvuoden tapaan 1,8 prosenttia vuotta aikaisemmasta. Vaihtelu oli suurta tässäkin, sillä Raahessa, Kouvolassa ja Nurmijärvellä kustannustaso nousi 7–11 prosenttia, mutta Turussa ja Haminassa sekä Jämsässä vesikustannus hieman laski. Miltei 30 kunnassa tariffit pysyivät ennallaan taloyhtiöiden osalta. Noin 20 kunnassa vesikustannus nousi 2–6 prosenttia.
Kaukolämmön keskikustannus nousi 1,2 prosenttia viime vuodesta, mutta vaihtelu oli huomattavan suurta. Eniten kaukolämmityksen vertailukustannus kohosi Seinäjoella, Torniossa, Tuusulassa ja Järvenpäässä, joissa nousu oli 7–9 prosentin haarukassa. Myös 3–6 prosentin nousuvälille osui monta kuntaa. Miinusmerkkiset vertailukustannuksien kehitykset rekisteröityivät Saloon, Kangasalle, Sastamalaan sekä Lempäälään ja Raaheen. Salossa vertailulukema laski 12 prosenttia vuodessa. Miltei 30 kunnassa vertailulukema pysyi vuoden aikana ennallaan.
Rakennuksen kiinteistövero nousi keskimäärin vajaan prosentin verran, ja tontin kiinteistövero puolestaan keskimäärin 2,4 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna. Valtaosassa kuntia kiinteistöveroprosentteja ei kuitenkaan nostettu.
Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänä vuonna lähes kaikissa Suomen kunnissa, käy ilmi Kiinteistöliiton Indeksitalo-vertailusta. Keskimäärin kustannukset ovat nousseet kaksi prosenttia. Eniten on noussut veden hinta.
Veden hinnan ripeä kallistuminen jatkuu tänä vuonna, käy ilmi tuoreesta kuntakohtaisten kiinteistökustannusten vertailusta. Sen sijaan kaukolämmön hinnannousu on hidastunut. Keskimääräinen vesikustannusten nousu on tänä vuonna 4,2 prosenttia.
Asuntomarkkinoilla ei näy nopeaa nousua tänäkään vuonna, käy ilmi Pellervon taloustutkimus PTT:n ennusteesta. Ennusteen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat laskevat tänä vuonna yhden prosentin. Hintojen laskua selittää heikko taloustilanne ja runsas asuntotarjonta.
Manner-Suomen 292 kunnasta vain 13 yltää A-luokkaan Hypo-pankin asuntoluottoluokituksessa. Asuntomarkkinoiden voittajia ovat suuret keskuskaupungit ja niiden ympärille rakentuvat vireät kehyskunnat.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään