Kiinteistökauppojen määrät ja hinnat laskussa

Kiinteistökauppa

Kiinteistöjen kauppamäärät ovat laskeneet selvästi, kertoo Maanmittauslaitos.

Venäjän helmikuussa aloittama hyökkäyssota sai elintarvikkeiden, energian ja raaka-aineiden hinnat nousuun, mikä on puolestaan kiihdyttänyt inflaatiota ja johtanut korkojen nousuun. Kiinteistökauppojen lukumäärissä heijastuvat epävarmuus markkinoilla sekä kotitalouksien heikentynyt luottamus omaan talouteensa.

− Lokakuun alkuun mennessä on tehty 48 300 kiinteistökauppaa, mikä on 16 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikajaksona. Kiinteistökauppojen määrissä ollaan tällä hetkellä suunnilleen vuoden 2019 tasolla, kertoo rekisteripäällikkö Saara Saari Maanmittauslaitoksesta.

Pientalokauppojen määrät pandemiaa edeltävällä tasolla

Tänä vuonna tehtiin syyskuun loppuun mennessä 7 100 edustavaa pientalokauppaa asemakaava-alueilla, joka on noin 17 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Mediaanihinta oli noin 182 500 euroa, joka on 2,5 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden alkupuolella. Alueellisia eroja kauppojen lukumäärissä sekä keskihinnoissa on merkittävästi.

− Maakunnittain tarkasteltaessa korkein keskimääräinen hintataso oli Uudellamaalla. Seuraavaksi eniten maksettiin pientaloista Varsinais-Suomessa ja kolmanneksi Pirkanmaalla. Hintataso on pysynyt vakaana kauppojen lukumäärien pudotuksesta huolimatta, Saari kertoo.

Haja-asutusalueilla tehtiin tämän vuoden lokakuun alkuun mennessä 4 100 edustavaa pientalokauppaa, joka on 16,5 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Mediaanihinta oli noin 119 000 euroa, joka on 1 prosentti vähemmän kuin viime vuonna samana ajankohtana.

− Tarkasteltaessa keskimääräistä hintatasoa maakunnittain eniten haja-asutusalueen pientaloista maksettiin Uudellamaalla. Seuraavaksi eniten maksettiin Pirkanmaalla, ja kolmanneksi eniten Pohjois-Savossa, Pohjois-Pohjanmaalla sekä Varsinais-Suomessa, Saari sanoo.

Kaava-alueiden rantamökkien kauppa hiljeni edelleen

Tämän vuoden kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen aikana tehtiin 2 200 edustavaa rantaan rajoittuvien kaava-alueella sijaitsevien lomamökkien kauppaa, joka on 26,5 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikajaksona. Lomamökkien mediaanihinta oli noin 97 000 euroa, joka on 1 prosentti vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona.

− Vapaa-ajanasuntojen kaupoissa näkyy selvimmin polttoaineiden, energian ja raaka-aineiden hinnan nousun myötä liikkeelle lähtenyt inflaatio ja sitä seurannut korkojen nousu. Tämä on luonnollista, sillä mökin hankinta tulee harkintaan vasta, kun asuntoasiat ovat kunnossa, Saari toteaa.

Eniten kaava-alueen rantamökistä joutui alkuvuonna maksamaan Uudellamaalla. Seuraavaksi eniten rantamökit maksoivat Varsinais-Suomessa ja Kanta-Hämeessä.

Maanmittauslaitoksen kauppatilasto kattaa vain kiinteistöt eli omalla tontilla olevat omakotitalokaupat eikä siten yhtiömuotoisia omistuksia eikä vuokratontilla olevia omakotitaloja.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

osakeasuntojen

28.10.2022

Osakeasuntojen kauppa vaimeni heinä–syyskuussa

Vanhojen osakeasuntojen hinnat ovat samalla tasolla kuin viime vuonna samaan aikaan. Hinnat laskivat kuluvan vuoden edellisestä neljänneksestä 1,7 prosenttia. Uusien asuntojen kauppoja tehtiin lähes puolet vähemmän kuin vuotta aiemmin.

13.5.2022

Hypo: Asuntokauppa hiljenee ja yksiöt halpenevat

Yksiöiden hinnat laskevat jopa kasvukeskuksissa tänä vuonna, arvioi asuntorahoitukseen erikoistunut Hypo-pankki katsauksessaan. Sen sijaan suuremmat asunnot kallistuvat yhä etenkin kasvukolmion kärjissä, koska kysyntää riittää ja tarjonta on vähäisempää. Yksiöiden hinnoissa sinänsä on laskuvaraa, sillä niiden hinnat karkasivat isompien asuntojen kehityksestä 2010-luvulla.

18.11.2022

Hypo ennustaa asuntojen hintoihin reipasta laskua

Asuntojen hinnat laskevat ensi vuonna enemmän kuin kertaakaan vuoden 1995 jälkeen, ennustaa asuntoluottoihin erikoistunut Hypo-pankki. Syynä tähän on inflaatio. Laskun ennustetaan kuitenkin olevan lyhytaikainen.

16.2.2022

Tyhjiä asuntoja on yhä enemmän

OP Ryhmän tuoreen asuntomarkkinakatsauksen mukaan Suomen asuntokannasta 11,4 prosenttia on vailla vakituista asukasta. Tilastokeskuksen mukaan vailla vakituista asukasta oli yli 357 000 asuntoa vuonna 2020. Asuntomarkkinatutkimusten mukaan tyhjien asuntojen luonnollinen osuus asuntokannasta olisi noin viisi prosenttia.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti