Kiinteistöjen kauppamäärät ovat laskeneet selvästi, kertoo Maanmittauslaitos.
Venäjän helmikuussa aloittama hyökkäyssota sai elintarvikkeiden, energian ja raaka-aineiden hinnat nousuun, mikä on puolestaan kiihdyttänyt inflaatiota ja johtanut korkojen nousuun. Kiinteistökauppojen lukumäärissä heijastuvat epävarmuus markkinoilla sekä kotitalouksien heikentynyt luottamus omaan talouteensa.
− Lokakuun alkuun mennessä on tehty 48 300 kiinteistökauppaa, mikä on 16 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikajaksona. Kiinteistökauppojen määrissä ollaan tällä hetkellä suunnilleen vuoden 2019 tasolla, kertoo rekisteripäällikkö Saara Saari Maanmittauslaitoksesta.
Tänä vuonna tehtiin syyskuun loppuun mennessä 7 100 edustavaa pientalokauppaa asemakaava-alueilla, joka on noin 17 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Mediaanihinta oli noin 182 500 euroa, joka on 2,5 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden alkupuolella. Alueellisia eroja kauppojen lukumäärissä sekä keskihinnoissa on merkittävästi.
− Maakunnittain tarkasteltaessa korkein keskimääräinen hintataso oli Uudellamaalla. Seuraavaksi eniten maksettiin pientaloista Varsinais-Suomessa ja kolmanneksi Pirkanmaalla. Hintataso on pysynyt vakaana kauppojen lukumäärien pudotuksesta huolimatta, Saari kertoo.
Haja-asutusalueilla tehtiin tämän vuoden lokakuun alkuun mennessä 4 100 edustavaa pientalokauppaa, joka on 16,5 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Mediaanihinta oli noin 119 000 euroa, joka on 1 prosentti vähemmän kuin viime vuonna samana ajankohtana.
− Tarkasteltaessa keskimääräistä hintatasoa maakunnittain eniten haja-asutusalueen pientaloista maksettiin Uudellamaalla. Seuraavaksi eniten maksettiin Pirkanmaalla, ja kolmanneksi eniten Pohjois-Savossa, Pohjois-Pohjanmaalla sekä Varsinais-Suomessa, Saari sanoo.
Tämän vuoden kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen aikana tehtiin 2 200 edustavaa rantaan rajoittuvien kaava-alueella sijaitsevien lomamökkien kauppaa, joka on 26,5 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikajaksona. Lomamökkien mediaanihinta oli noin 97 000 euroa, joka on 1 prosentti vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona.
− Vapaa-ajanasuntojen kaupoissa näkyy selvimmin polttoaineiden, energian ja raaka-aineiden hinnan nousun myötä liikkeelle lähtenyt inflaatio ja sitä seurannut korkojen nousu. Tämä on luonnollista, sillä mökin hankinta tulee harkintaan vasta, kun asuntoasiat ovat kunnossa, Saari toteaa.
Eniten kaava-alueen rantamökistä joutui alkuvuonna maksamaan Uudellamaalla. Seuraavaksi eniten rantamökit maksoivat Varsinais-Suomessa ja Kanta-Hämeessä.
Maanmittauslaitoksen kauppatilasto kattaa vain kiinteistöt eli omalla tontilla olevat omakotitalokaupat eikä siten yhtiömuotoisia omistuksia eikä vuokratontilla olevia omakotitaloja.
Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä koko maassa 1,3 prosenttia edellisvuodesta. Koko maan heikosta kehityksestä huolimatta vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat vuoden alussa monissa maakuntakeskuksissa, kuten Kajaanissa ja Kokkolassa.
Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat viime vuonna koko maassa edellisestä vuodesta. Eniten laskivat pienten asuntojen hinnat. Hintaheilunta asuntomarkkinoilla jatkuu, mutta suurissa kaupungeissa alkaa mahdollisesti näkyä kasvun merkkejä.
Vanhojen osakeasuntojen hintojen lasku jatkui vuoden kolmannella neljänneksellä, kertoo Tilastokeskus. Hinnat laskivat erityisesti pienissä asunnoissa. Asuntoja kuitenkin myytiin heinä-syyskuussa kiinteistönvälittäjien kautta 20 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Asuntojen hinnat nousevat tänä vuonna koko maassa 0,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,0 prosenttia, ennustaa Hypo-pankki asuntomarkkinakatsauksessaan. Ensi vuonna hinnat nousevat eniten 15 vuoteen, jos korona-ajan nousuvuosi 2021 jätetään huomiotta.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään