Kiinteistöillä tärkeä rooli jätevesiylivuotojen torjunnassa

Vantaanjoen valuma-alueen vesilaitokset ovat asettaneet visiokseen jätevesiylivuotojen loppumisen. Tavoitteen eteen on tehty yhteistyötä jo vuodesta 2012, ja pitkäjänteisen työn tuloksena jätevesiylivuotojen määrää on saatu vähennettyä merkittävästi. Laitosten yhteisessä VIPPA-hankkeessa on valmistunut kiinteistönomistajille suunnattuja videoita, jotta kiinteistöjen toimenpiteillä pystyttäisiin vähentämään jätevesiylivuotoja entisestään.

Jätevesiylivuotojen syynä on entistä harvemmin pumppaamoiden tekninen vika. Sen sijaan huonokuntoisten viemäriputkien ja kiinteistöiltä suoraan jätevesiviemäriin johdettujen hulevesien aiheuttamat järjestelmän ylikuormitustilanteet ovat tavallisia esimerkiksi rankkasateiden yhteydessä.

1950-1970-luvuilla Suomi kaupungistui voimakkaasti, ja vesihuoltoverkostoa rakennettiin suuria määriä. Viimeistään nyt noiden alueiden vesihuoltoinfra on tullut korjausikään. Korjaustarve koskee sekä vesilaitosten että kiinteistöjen viemäreitä. Tehokkainta ja taloudellisinta olisi uusia kiinteistön tonttijohdot ja -viemärit yhtä aikaa vesilaitoksen runkoverkoston saneerauksen kanssa. Samassa yhteydessä tulee eriyttää kiinteistön hulevedet eli sade- ja sulamisvedet sekä perustusten kuivatusvedet jätevesiviemäristä.

Videoiden avulla tonttiviemärien saneerauksen tärkeys esiin

Vantaanjoen valuma-alueen vesilaitosten yhteisessä, ympäristöministeriön rahoittamassa VIPPA-hankkeessa on yhtenä tavoitteena kannustaa kiinteistönomistajia saneeraamaan viemärinsä ja ohjaamaan kiinteistön hulevedet pois jätevesiviemäristä. Tavoitteen toteuttamiseksi on tuotettu kaksi videota, joissa kerrotaan kiinteistönomistajille ja taloyhtiöiden päättäjille tonttiviemäreiden saneerauksen tärkeydestä.

Toinen videoista kuvaa, kuinka kiinteistönomistaja vastaa tonttijohtojen ja -viemäreiden kunnosta vesihuoltolaitoksen runkoviemäriin asti. Kun pitää putket kunnossa, välttyy vahingoilta ja kalliilta korjaustöiltä. Toinen video käsittelee huleveden hallintaa tontilla. Hulevettä ja perustusten kuivatusvettä ei saa johtaa jätevesiviemäriin, vaan se tulee johtaa erilliseen hulevesijärjestelmään. Jos kiinteistöllä on vanhastaan virheellisiä liitoksia, ne on poistettava viimeistään kiinteistön putkiremontin yhteydessä.

Videot on suunnattu erityisesti vesihuoltolaitosten aluesaneerausurakoiden tueksi. Videot ovat vapaasti hyödynnettävissä.

VIPPA-hanketta tehdään laajassa yhteistyössä

Vantaanjoen jätevesipäästöjen hallintahanketta (VIPPA) rahoittaa ympäristöministeriö. Hankkeessa pienennetään Vantaanjoen vesistön jätevesiin liittyvää riskiä mm. kehittämällä vesilaitosten toimintatapoja ja pilotoimalla uutta teknologiaa pumppaamoilla. Hanke toteuttaa osaltaan Suomen vesienhoidon ja merenhoidon toimenpideohjelmia vesien hyvän tilan saavuttamiseksi.

Hankkeen vastuullinen vetäjä on HSY ja projektissa ovat mukana vesihuoltolaitokset Riihimäeltä, Hyvinkäältä, Nurmijärveltä, Tuusulasta, Keravalta ja Järvenpäästä. Lisäksi hankkeessa ovat mukana Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä sekä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry.

Lisätiedot ja videot: HSY

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

14.4.2015

Kohti graniittilinnaa

Suomen Kiinteistölehti tenttasi kantoja asumista koskettaviin kysymyksiin kahdeksan eduskuntavaaleihin osallistuvan puolueen ehdokkailta. Painotuksissa on eroja, mutta esimerkiksi asumiskustannusten nousun hillitsemisessä moni vastaajista koki tärkeäksi säätelyn vähentämisen. Myös kaavoitukseen haluttiin aktiivisempaa otetta, jotta asumiseen tarkoitettuja tontteja olisi tarjolla riittävästi.

19.11.2021

Nuoria kiinnostavat etupäässä uudehkot asunnot

Asunnon omistaminen nähdään Suomessa yhä todella tärkeänä. JM Suomen kyselytutkimukseen vastanneista tuhannesta 18-75 -vuotiaasta suomalaisesta 67 prosenttia oli sitä mieltä, että oman asunnon omistaminen on joko todella tärkeää tai melko tärkeää. Lähes puolet (47 %) vastasi, että olisi tällä hetkellä valmis ostamaan 90- tai 2000 -luvulla rakennetun asunnon.

7.12.2021

Tutkija selvitti ryhmärakentamisen tapaa – johtamistaidot ja suostuttelu korostuvat

KTM Lauri Laaksonen on tutkinut väitöskirjassaan kahta konsulttivetoisen ryhmärakennuttamisen kerrostalokohdetta ja selvittänyt, miten luovasta ryhmästä voi tulla asiakkaalle voimavara. Konsulttivetoinen ryhmärakennuttaminen on Laaksosen mukaan edelleen poikkeuksellinen palvelu asuinrakentamisessa. Kyse on rakennuttajina toimivista asukkaista ja konsulttina toimivan yrityksen edustajista koostuvasta ryhmästä, jonka tehtävänä on toteuttaa vaikkapa kerrostalo.

21.5.2017

Asukkaana taloyhtiössä

Taloyhtiössä asuminen sujuu parhaiten, kun asukkaat tuntevat taloyhtiön toimintaperiaatteet, yhteisistä pelisäännöistä on sovittu ja asukkaat huomioivat toisensa. Tästä osiosta saat perustietoa muun muassa siitä, mitä taloyhtiö tarkoittaa, miten syntyvät taloyhtiön järjestysmääräykset ja miten taloyhtiössä kannattaa viestiä. Mikä taloyhtiö on?

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti