Vantaanjoen valuma-alueen vesilaitokset ovat asettaneet visiokseen jätevesiylivuotojen loppumisen. Tavoitteen eteen on tehty yhteistyötä jo vuodesta 2012, ja pitkäjänteisen työn tuloksena jätevesiylivuotojen määrää on saatu vähennettyä merkittävästi. Laitosten yhteisessä VIPPA-hankkeessa on valmistunut kiinteistönomistajille suunnattuja videoita, jotta kiinteistöjen toimenpiteillä pystyttäisiin vähentämään jätevesiylivuotoja entisestään.
Jätevesiylivuotojen syynä on entistä harvemmin pumppaamoiden tekninen vika. Sen sijaan huonokuntoisten viemäriputkien ja kiinteistöiltä suoraan jätevesiviemäriin johdettujen hulevesien aiheuttamat järjestelmän ylikuormitustilanteet ovat tavallisia esimerkiksi rankkasateiden yhteydessä.
1950-1970-luvuilla Suomi kaupungistui voimakkaasti, ja vesihuoltoverkostoa rakennettiin suuria määriä. Viimeistään nyt noiden alueiden vesihuoltoinfra on tullut korjausikään. Korjaustarve koskee sekä vesilaitosten että kiinteistöjen viemäreitä. Tehokkainta ja taloudellisinta olisi uusia kiinteistön tonttijohdot ja -viemärit yhtä aikaa vesilaitoksen runkoverkoston saneerauksen kanssa. Samassa yhteydessä tulee eriyttää kiinteistön hulevedet eli sade- ja sulamisvedet sekä perustusten kuivatusvedet jätevesiviemäristä.
Vantaanjoen valuma-alueen vesilaitosten yhteisessä, ympäristöministeriön rahoittamassa VIPPA-hankkeessa on yhtenä tavoitteena kannustaa kiinteistönomistajia saneeraamaan viemärinsä ja ohjaamaan kiinteistön hulevedet pois jätevesiviemäristä. Tavoitteen toteuttamiseksi on tuotettu kaksi videota, joissa kerrotaan kiinteistönomistajille ja taloyhtiöiden päättäjille tonttiviemäreiden saneerauksen tärkeydestä.
Toinen videoista kuvaa, kuinka kiinteistönomistaja vastaa tonttijohtojen ja -viemäreiden kunnosta vesihuoltolaitoksen runkoviemäriin asti. Kun pitää putket kunnossa, välttyy vahingoilta ja kalliilta korjaustöiltä. Toinen video käsittelee huleveden hallintaa tontilla. Hulevettä ja perustusten kuivatusvettä ei saa johtaa jätevesiviemäriin, vaan se tulee johtaa erilliseen hulevesijärjestelmään. Jos kiinteistöllä on vanhastaan virheellisiä liitoksia, ne on poistettava viimeistään kiinteistön putkiremontin yhteydessä.
Videot on suunnattu erityisesti vesihuoltolaitosten aluesaneerausurakoiden tueksi. Videot ovat vapaasti hyödynnettävissä.
Vantaanjoen jätevesipäästöjen hallintahanketta (VIPPA) rahoittaa ympäristöministeriö. Hankkeessa pienennetään Vantaanjoen vesistön jätevesiin liittyvää riskiä mm. kehittämällä vesilaitosten toimintatapoja ja pilotoimalla uutta teknologiaa pumppaamoilla. Hanke toteuttaa osaltaan Suomen vesienhoidon ja merenhoidon toimenpideohjelmia vesien hyvän tilan saavuttamiseksi.
Hankkeen vastuullinen vetäjä on HSY ja projektissa ovat mukana vesihuoltolaitokset Riihimäeltä, Hyvinkäältä, Nurmijärveltä, Tuusulasta, Keravalta ja Järvenpäästä. Lisäksi hankkeessa ovat mukana Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä sekä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry.
Lisätiedot ja videot: HSY
Taloyhtiön korjaushankkeisiin osallistuu hallituksen ja isännöitsijän lisäksi monenmoista muutakin tekijää. Heillä kaikilla on tärkeä osa korjaushankkeessa, mutta miten osapuolten roolit ja tehtävät jakautuvat tarkemmin?
Raksystems
Omatoimi-isännöitsijällä eli oto-isännöitsijällä on paljon vastuuta. Hänen täytyy tuntea asunto-osakeyhtiölaki ja ymmärtää hallintoa, taloutta ja kiinteistön ylläpitoa. Oto-isännöitsijän tehtävään ei pidä lähteä kylmiltään.
Vapaaehtoiset talotsempparit järjestävät toimintaa As Oy Koivistonmäen ikäihmisille Riihimäellä. Aivojumpparyhmä kokoontuu viikoittain huoltamaan osallistujien muistia liikunnan ja visailun parissa. Muistiklubiin ovat tervetulleita kaikki.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Helsingissä Uudenmaankatu 13:ssa tehtiin vaativa hissiremontti historiallisessa taloyhtiössä. Hissit peruskorjattiin alkuperäinen ulkonäkö säilyttäen. Projekti onnistui hallituksen, isännöitsijän ja eri alojen asiantuntijoiden yhteistyönä.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään