Kiinteistötoimialan merkitys yhteiskunnalle tilojen tarjoajana, kansanvarallisuuden ylläpitäjänä, suurena työllistäjänä ja yhtenä Suomen kansantalouden moottoreista on merkittävä. Rakennettu ympäristö muodostaa yli 70 prosenttia kansanvarallisuudesta, ja rakennusinvestoinnit vastaavat kahdesta kolmasosasta kansantaloutemme vuosittaisista kiinteistä investoinneista. Tiedot käyvät ilmi nyt julkaistavasta selvityksestä, jonka on RAKLIn toimeksiannosta laatinut KTI Kiinteistötieto Oy.
Selvitykseen on koottu yksityiskohtaista tietoa suomalaisesta kiinteistömarkkinasta, sen rakenteesta ja toimintalogiikasta. Tutuiksi tulevat lisäksi kiinteistöjen omistusrakenteet ja alan toimijat. Myös kiinteistöalan merkittävistä yhteiskunnallisista vaikutuksista, kuten taloudellisesta merkityksestä ja verokertymästä sekä vastuullisuuskysymyksistä kerrotaan tuoreessa julkaisussa.
RAKLI hyödyntää selvityksen tietoja kertoessaan alan merkityksestä suomalaisen toimintaympäristön toteuttajana ja tarjoajana. Ilman kiinteistö- ja rakentamisalaa meillä ei olisi koteja, työpaikkoja, palvelurakennuksia eikä liikenneväyliä, joita päivittäin tarvitsemme. Selvityksen tiedot ovat vapaasti luettavissa ja hyödynnettävissä RAKLIn internetsivuilla.
Isännöintiala kasvaa jatkuvasti ja isännöinnin koulutusta ollaan uudistamassa. Ihmisläheisessä ammatissa töitä riittää osaajille suhdanteista huolimatta, sanoo Kiinteistöalan Koulutuskeskus Kiinkon uusi toimitusjohtaja ja rehtori Tauno Taajamaa.
Uudistuva asunto-osakeyhtiölaki ja asuinhuoneiston vuokrauksesta annettu laki tuovat kaivattuja parannuksia erilaisiin asumishäiriöihin puuttumiseen. Jo vuosia toivottua taloyhtiöiden ja vuokranantajien tiedonsaantioikeuden vahvistamista ei kuitenkaan ole vieläkään luvassa.
Tilaajille
Yli puolet kiinteistönvälittäjien asuntokaupoista tehdään jo sähköisesti ja tahdin uskotaan vain kiihtyvän. Taloyhtiöille muutos tarkoittaa siirtymää paperimapeista digiaikaan. Myös huoneistotietojärjestelmän tiedot on pidettävä tarkasti ajan tasalla.
Suomen Kiinteistöliitto näyttää muutaman vuoden kuluttua erilaiselta kuin nykyisin. Alueyhdistysten yhteistyö ja yhteen hiileen puhaltaminen korostuvat, tiivistää tavoitteensa liiton toukokuussa aloittanut uusi toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva. Hän kertoo myös, mitä taloyhtiöiden kannattaa vaatia isännöinniltä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään