Kiinteistötoimialan merkitys yhteiskunnalle tilojen tarjoajana, kansanvarallisuuden ylläpitäjänä, suurena työllistäjänä ja yhtenä Suomen kansantalouden moottoreista on merkittävä. Rakennettu ympäristö muodostaa yli 70 prosenttia kansanvarallisuudesta, ja rakennusinvestoinnit vastaavat kahdesta kolmasosasta kansantaloutemme vuosittaisista kiinteistä investoinneista. Tiedot käyvät ilmi nyt julkaistavasta selvityksestä, jonka on RAKLIn toimeksiannosta laatinut KTI Kiinteistötieto Oy.
Selvitykseen on koottu yksityiskohtaista tietoa suomalaisesta kiinteistömarkkinasta, sen rakenteesta ja toimintalogiikasta. Tutuiksi tulevat lisäksi kiinteistöjen omistusrakenteet ja alan toimijat. Myös kiinteistöalan merkittävistä yhteiskunnallisista vaikutuksista, kuten taloudellisesta merkityksestä ja verokertymästä sekä vastuullisuuskysymyksistä kerrotaan tuoreessa julkaisussa.
RAKLI hyödyntää selvityksen tietoja kertoessaan alan merkityksestä suomalaisen toimintaympäristön toteuttajana ja tarjoajana. Ilman kiinteistö- ja rakentamisalaa meillä ei olisi koteja, työpaikkoja, palvelurakennuksia eikä liikenneväyliä, joita päivittäin tarvitsemme. Selvityksen tiedot ovat vapaasti luettavissa ja hyödynnettävissä RAKLIn internetsivuilla.
Taloyhtiöiden korjausrakentaminen voi tänä ja ensi vuonna jäädä hieman odotettua heikommaksi, selviää Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometrista. Eniten kerrostaloissa tehdään tänä vuonna vesi- ja viemärijärjestelmien korjauksia. Seuraavien viiden vuoden aikana sähköautojen latauspisteet ovat yleisin kerrostaloyhtiön hanke.
Oman asuinalueen kaavoitushankkeita kannattaa seurata taloyhtiöissä silmä tarkkana ensimetreistä lähtien ja linjata mahdolliset muutosehdotukset yhdessä osakkaiden kanssa. Muutosehdotusten on oltava hyvin perusteltuja – pelkkä vastustaminen ei riitä.
Uudessa Auriski-hankkeessa selvitettiin aurinkosähköjärjestelmien asennuksien turvallisuutta. Kahden viime vuoden kuluessa tehdyt asennukset osoittautuivat pelättyä paremmiksi. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin aiemmin teettämässä hankkeessa selvisi, että asennuksissa oli puutteita.
Maalämpöhanke onnistuu varmemmin, jos taloyhtiöllä on tukenaan hankekonsultti valvomassa urakkaa. Helsinkiläisen As Oy Katajaharjuntie 15:n maalämpöhanke onnistui hybridiratkaisuna. As Oy Jyväskylän Vaasankatu 31:n hanke sen sijaan meni pieleen liian vähäisen asiantuntemuksen vuoksi.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään