Yhtenäisten kansainvälisten standardien noudattaminen tiedonhallinnassa parantaisi kiinteistö- ja rakentamisalan kannattavuutta merkittävästi. Samalla se voisi lisätä organisaatioiden yhteistyötä. Ympäristöministeriö rakentaa nyt KIRA-digin käynnistämän RASTI-projektin avulla strategiaa, jolla kansainväliset standardit saadaan käyttöön.
RASTI-projektin tavoitteena on, että Suomen rakennetun ympäristön tiedonhallinta tehostuu jopa 50 prosentilla. Pitkän aikavälin kustannussäästö olisi tällöin 300 miljoonaa euroa vuodessa*. Tällä hetkellä tiedonhallintaan liittyviä kansainvälisiä ja paikallisia standardeja on useita, ja kiinteistö- ja rakentamisalan toimijoiden haasteena on valita päällekkäisistä standardeista sopivimmat.
”Epäselvässä tilanteessa syntyy helposti organisaatiokohtaisia ratkaisuja. Kun alalla noudatetaan eri standardeja, organisaatioiden välinen yhteistyö vaikeutuu. Tämä taas heikentää tuottavuutta. Kansainvälisten standardien noudattaminen vahvistaa samalla suomalaisten yritysten kansainvälistymismahdollisuuksia”, sanoo KIRA-digin digipäällikkö Teemu Lehtinen.
RASTI-projekti kestää reilut kolme kuukautta, ja sen toteuttajaksi on valittu buildingSMART Finlandin kokoaman yrityskonsortion asiantuntijaryhmä.
Projekti tuottaa ehdotuksen tiedonhallinnan kansainvälisten standardien yhtenäiselle käytölle kiinteistö- ja rakennusalalla. Lisäksi projekti laatii strategian siitä, miten tavoitetilaan päästään vuoteen 2030 mennessä. Samalla hanke auttaa alan toimijoita ymmärtämään yhteisen tiedonhallinnan merkitystä ja sitoutumaan strategian toimeenpanoon.
Hankkeen projektiryhmään kuuluu tietomallinnuksen avainhenkilöitä ja buildingSMART Finlandin toimintaan osallistuvia standardisoinnin asiantuntijoita. Projektiryhmä kutsuu työhön mukaan valtion, kuntien ja kaupunkien, järjestöjen ja yritysten edustajia. Hankkeen vastuullinen toteuttaja on Geowise Oy, Juha Saarentauksen johdolla.
”Strategian työstämisen aikataulu on tiukka. Digitalisaatio etenee vauhdilla ja meidän on siksi hahmotettava ripeästi päämäärä ja suunta kansainvälisten standardien käytölle”, sanoo Saarentaus.
Hanke liittyy koko rakennetun ympäristön tiedonhallinnan kokonaisuuteen. Sen tuloksia käsitellään KIRA-digin lisäksi Sähköinen asunto-osakerekisterin ASREK -hankkeen ja Yhteisen tiedon hallinta YTI -hankkeen yhteydessä. Samalla projekti liittyy laajempaan yhteentoimivuuden kokonaisuuteen.
Huhtikuussa 2018 käynnistyneen hankkeen tulokset julkistetaan Helsingissä 11.-12.9. World Summit on Digital Built Environment WDBE 2018 -tapahtumassa.
* Rakennetun ympäristön vuotuinen investointivolyymi (= rakennustuotannon arvo) oli vuonna 2017 33,7 miljardia euroa. Se sisältää uudis- ja korjausrakentamista, infran investointeja ja kunnossapitoa. Tästä tiedonhallinnan kustannus on arviolta 2 % eli 660 miljoonaa. Tavoitteena on säästää tästä 50 % eli noin 300 miljoonaa euroa vuosittain.
Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksen mukaan kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat koko maassa nousseet keskimäärin 3,4 prosenttia. Lounais-Suomessa kustannukset nousivat eniten Porissa ja vähiten Raisiossa.
Järvenpää on kiinteistökustannuksiltaan Uudenmaan alueen ja samalla koko Suomen kallein kunta, käy ilmi Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksestä. Seuraavaksi kalleimmat kunnat ovat Helsinki, Tuusula ja Vihti.
Helsingin Pihlajistossa 15 taloyhtiötä yhdisti voimansa kiinteistönhoitopalveluiden kilpailuttamiseksi. Kilpailutuksella saavutettiin niin säästöjä kuin laadukkaampaa palvelua.
Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet edellisvuotta vähemmän. Monissa kunnissa nousu on erittäin nopeaa. Eniten kasvoivat vesi- ja kaukolämpökustannukset, käy ilmi Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksestä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään