Taloissa, joissa ovi- tai porttikoodi on käytössä, syntyy joskus myös asukkaiden kesken keskustelua siitä, kenelle tai missä koodeja saa jakaa talon ulkopuolisille. Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen kertoo, että asia on sinänsä yksiselitteinen.
Taloyhtiön asukkailla on oikeus luovuttaa koodia eteenpäin oman harkintansa mukaan. Taloyhtiö voi siis kehottaa miettimään huolellisesti koodin luovuttamista mutta ei kieltää sen antamista eikä rankaista sen luovuttamisesta arkisiin tarkoituksiin.
− Olen itse kuullut, että joku talo on kieltänyt koodin antamisen esimerkiksi ruokaläheteille. Niin ei voi kuitenkaan tehdä. Toki siitä voi syntyä asukkaiden kesken ristiriitaa, jos tilanne on se, että yksi jakaa sitä paljon ja toinen on kovasti huolissaan ja pelkää, mitä siitä seuraa, Pynnönen sanoo.
Pynnösen mukaan jokaisen asukkaan on hyvä miettiä, miksi koodi on olemassa.
− Se on asetettu turvallisuuden takia. Tässä valossa yksilön kannattaa pohtia, kenelle tai millaisissa tilanteissa koodin voi antaa eteenpäin niin, että sen tarkoitus säilyy. Idea koodissa on, että numerosarja on suppean ryhmän tiedossa, mikä takaa asukkaiden ja irtaimiston turvallisuuden. Kun ryhmä laajenee, idea turvallisuudesta haipuu pikkuhiljaa, Pynnönen tiivistää.
Käytännössä turvallisuuden takaaminen tarkoittaa useimmiten asukkaiden omaisuuden varjelua pitkäkyntisiltä. Joskus koodeja käytetään Pynnösen mukaan hyödyksi myös markkinointitarkoituksiin, eli käydään niiden avulla jakamassa mainoksia postiluukuista.
− Ilkivalta on usein ikävin juttu, joka koodien päätymisestävääriin käsiin voi seurata. Jos ulko-ovesta tai portista pääsee helposti, on tavallista helpompi päästä myös yhtiön yleisiin tiloihin eli niin sanotusti talon kuoren sisälle.
Somekirppisostoksen, ruokatilauksen tai juhlakutsun yhteydessä annettua koodia Pynnönen ei ajattele riskinä.
− Jos kutsuisin itse kaverit kylään koronan päätyttyä, jakaisin koodin heille kutsun yhteydessä.
Jos epäilee, että oman talon koodi on päätynyt täysin vääriin käsiin, asiasta kannattaa ilmoittaa vaikka isännöitsijälle, Pynnönen neuvoo. Ilmoittamista ei kannata arastella, vaikka olisi itse jaellut koodia monelle. Sitä kun saa siis antaa.
− Isännöitsijä ja taloyhtiön hallitus sitten miettivät, pitäisikö se vaihtaa. Koodin vaihtaminen on aina helpompi toimi kuin sarjoittaa ulko-oven tai portin avain. Tämä helppous on myös osa koodin ideaa.
Viime vuonna vanhoja omakotitaloja ostettiin 17 443 kappaletta, mikä oli 9,5 % enemmän kuin vuonna 2020. Vanhoja omakotitaloja ovat kaikki muut paitsi juuri valmistuneet. – Omakotitalojen kysyntä on kasvussa, ja samaan aikaan useilla alueilla ostajia kiinnostavia omakotitaloja on liian vähän myynnissä.
Taloyhtiön kannattaa tehdä tarjouspyyntö laajaan korjaushankkeeseen vasta sitten, kun on tehty purku- ja korjaustyöselvitys kaikkine piirustuksineen ja liitteineen. Jos tarjouspyynnön tekeminen tuottaa hankaluuksia, kannattaa kysyä apua Kiinteistöliiton neuvonnasta.
Taloyhtiöt saattavat joutua perimään vastikkeita venäläisiltä osakkailta, kun Ukrainan sota heikentää venäläisten maksukykyä. Neuvontalakimies Tapio Haltian mukaan venäläisten maksuongelmat eivät ole uusi ilmiö.
Asuinrakennusten korjaamisessa tulee huomioida esteettömyys. Taloyhtiöllä ei ole automaattista velvollisuutta muutosten teettämiseen vastikevaroin. Osakkeenomistaja voi parantaa huoneiston ja rakennuksen esteettömyyttä myös omalla kustannuksellaan.
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään