Kattojen kunto 80-luvulta tähän päivään – Kattoliitto tutkii kermikattojen kestävyyttä

Vuonna 2014 tehdyn kermikatetutkimuksen tulokset on julkaistu. Siinä tutkittiin uudelleen jo vuosina 1994 ja 2004 tutkittuja kattoja sekä kartoitettiin niiden nykykunto. Mukaan otettiin myös joitakin uusia kattoja, jotta vanhojen ja uusien kohteiden vertaaminen keskenään olisi mahdollista. Lisäksi nyt mukaan otettuja uusia kattoja voidaan tutkia uudelleen tulevaisuudessa.

Kermikatetutkimuksen otanta oli laaja: yhteensä 37 kattoa, joista 16 on ollut mukana vuosien 1994 ja 2004 tutkimuksissa, 14 muuta 2004 tutkimuksessa ja 7 etsitty korvaamaan aiempien tutkimusten jälkeen poistuneita kohteita. Tutkimuksen on tehnyt diplomityönään Santtu Ratilainen Tampereen teknillisen yliopiston Rakennustekniikan koulutusohjelmasta.

Laboratoriotutkimuksia ja kenttähavaintoja

Tutkittavista katoista otettiin näytteet laboratoriotutkimuksia varten. Samalla pyrittiin tarkentamaan tietoa yläpohjan rakenteesta, kosteusteknisestä toiminnasta ja katon huoltotoimenpiteistä. Haastatteluissa selvitettiin mahdolliset vauriot tai vuodot sekä käyttö-, huolto- ja korjaustoimenpiteet.

Näytepaloille tehtiin laboratoriossa seuraavat kokeet: katteen repäisylujuus, taivutettavuus matalissa lämpötiloissa, vetolujuus ja venymä huoneenlämmössä ja kylmässä sekä sauman vetolujuus. Kokeiden tuloksia verrattiin kahden aikaisemman tutkimuksen vastaaviin tuloksiin sekä uusien vastaavien tuotteiden tuoteluokkavaatimuksiin. Vertailun vuoksi testit suoritettiin myös aivan uusista vastaavista katteista otetuille näytteille.

Laboratoriokokeiden tulokset osoittivat, että SBS-modifioitujen kumibitumikermikatteiden ominaisuudet säilyvät hyvin ajan kuluessa. Jopa 30 vuotta vanhojen katteiden tulokset ylittivät lähes poikkeuksetta uusille asetettavat vaatimukset. Myös PVC-kermikatteet olivat säilyttäneet ominaisuutensa hyvin. APP-bitumikermikatteiden heikommat ominaisuudet tulivat esille huonompina kylmäominaisuuksina. Näiden tuotteiden käyttö on Suomessa loppunut.

Kenttätutkimuksessa kattojen yleiskunto todettiin pääsääntöisesti hyväksi. Vanhemmissa katoissa oli jonkin verran selviä suunnitteluvirheitä, mutta niistä oli vain harvoin aiheutunut ongelmia. Kattojen huoltotoiminta havaittiin kuitenkin laadultaan ja tiheydeltään riittämättömäksi.

Kermikatteet kestävät oletetulla tavalla

Tutkituista katoista vanhimmat olivat 30 vuotta vanhoja, uusin 12. Tutkimus osoitti kattojen käyttöiän pidentyneen, sillä tehtyjen kokeiden perusteella katteiden ominaisuudet eivät ole merkittävästi huonontuneet edellisistä tutkimuksista ja ne ylittävät edelleen uusien tuotteiden vaatimukset.

Kohdejoukosta oli jouduttu uusimaan vain muutamia kattoja, jotka olivat katettu nykyisten laatuluokkien mukaan luokittelemattomilla bitumikatemateriaaleilla. Tämä osoittaa selvästi, että voimassa olevat laatuluokitukset ovat oikeita ja että luokiteltujen kermien käyttö pidentää kattojen käyttöikää merkittävästi. Sitä pidentävät myös asianmukaiset ohjeistukset.

Kattoja on huollettava säännöllisesti

Yleisimpinä syinä ongelmiin olivat selkeät käyttövirheet ja vaillinaiset huoltotoimenpiteet, joiden puutteellisuudesta johtuen vesi lammikoituu katolle. Tämä saattaa johtaa mm. vesivuotoihin. Lammikoitumisen seurauksena katto voi vuotaa ylösnostojen kohdasta, mikäli vesi nousee nostojen yläpuolelle tai tunkeutuu niiden liitoksista kattorakenteisiin.

Koska nykyiset katemateriaalit kestävät erinomaisesti vedenpainetta, ei itse katemateriaali vuoda seisovasta vedestä. Katolle lammikoitunut vesi saattaa kuitenkin aiheuttaa vaurioita vähitellen jäätymisen seurauksena. Katemateriaalien ja työtapojen kehittymisestä huolimatta säännöllinen huolto on edelleen välttämätöntä kattojen toimivuuden kannalta.

Kermikatteet kestävät

Kattoliitto on suorittanut kermikattojen perusteellisia kuntotutkimuksia kerran vuosikymmenessä vuodesta 1988 alkaen. Systemaattista tutkimus- ja kehitystyötä tehdään kattojen toimivuuden parantamiseksi sekä osoittamaan eri katemateriaalien sopivuutta Suomen olosuhteisiin. Takuukorjausten väheneminen ja yhä vanhemmat, mutta edelleen hyväkuntoiset katot ovat osoitus siitä, että pitkäjänteinen työ on tuottanut tulosta. Kehittyneiden katemateriaalien ohella myös aiempaa paremmin suunnitellut ja toteutetut yläpohjarakenteet pidentävät kattojen käyttöikää.

Tuoreen tutkimuksen laboratoriokokeet antavat hyvän kuvan katemateriaalien ominaisuuksista. 30 vuotta vanhat katteet täyttävät yhä pääsääntöisesti uusille tuotteille asetetut vaatimukset. Kuitenkin parhaan kuvan vanhojen kattojen toiminnasta antaa se, että ne ovat edelleen olemassa ja toimivat erinomaisesti. Nykyiset katemateriaalien laatuvaatimukset takaavat, että saamme jatkossakin asua hyvien kattojen suojassa.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

20.6.2017

Korjaustarve ja kunnossapitotarveselvitys

Taloyhtiössä korjaustoimenpiteet kohdistuvat joko yhteisiin tiloihin tai asuntoihin sekä näissä oleviin rakennusosiin, järjestelmiin ja laitteisiin. Yhteisten tilojen osalta taloyhtiö vastaa korjaushankkeiden toteutuksesta ja kustannuksista. Asuntojen osalta toteutus ja kustannusvastuu jakautuu sen mukaan, mitä asunnossa remontoidaan.

1.8.2018

Kiinteistönpidon käsitteitä

Tältä sivulta löytyvät kootusti kiinteistönpidon keskeisimmät käsitteet. Käsitteiden selitykset pohjautuvat Rakennustiedon julkaisemaan kuntoarviokortistoon, Raklin julkaisemaan Kiinteistöliiketoiminnan sanastoon ja Kiinteistöalan Kustannus Oy:n julkaisemaan Taloyhtiön talous -kirjaan.   Energiakatselmus Energiakatselmus on asiantuntijoiden ja katselmuksen tilaajaorganisaation yhteistyössä tekemä perusteellinen selvitys rakennuksen ja tuotantoprosessin energian ja veden käytöstä sekä niiden kannattavista tehostamismahdollisuuksista ja uusiutuvien energiamuotojen käyttöönottomahdollisuuksista.

28.9.2015

Hyvä kuntotarkastaja tarvitsee asiantuntevuuden lisäksi ammattietiikan

Asuntokaupassa sekä ostajan että myyjän oikeusturva saattaa joutua koetukselle kaupan teon jälkeen ilmenneiden kosteusvaurioiden ja terveyshaittojen johdosta. Taloja ei katsasteta säännöllisesti – autot sen sijaan vuosittain, vaikka niiden arvo on vain kymmenesosa talojen arvosta. Talon kunto voi siis olla melkein mitä tahansa ja ilman asianmukaista kunnon selvittämistä riskit huonoon asuntokauppaan ovat suuret.

27.2.2015

Asunnon ostajan epätietoisuus on yleistä

Valitettavan usein kerrostaloasunnon ostajat eivät osaa kysyä asuntonäytöllä muista tulevista taloyhtiön saneerauksista kuin putkiremontista. Kuntoarvioraporttia tai PTS eli Pitkän Tähtäimen Suunnitelmaa ei osata pyytää nähtäväksi ja näin ollen arvio tulevaisuuden kustannuksista jää heikoksi ja taloustilanne asunnon omistajalla saattaa yllättävien saneerausten takia olla vaarassa hyvinkin pian. Nykypäivän kerrostaloasunnon ostajien keskuudessa kestoaiheena tuntuu olevan huoli taloyhtiön putkiremonttitilanteesta.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti