Hallituksen kokoonpanon muutos ei onnistu tuosta vaan. Ensin pitää olla taloyhtiön kokous, jossa päätetään yhtiöjärjestyksen muuttamisesta. Sitten uusi yhtiöjärjestys pitää toimittaa kaupparekisteriin. Kun muutos on hyväksytty, täytyy pitää vielä uusi yhtiökokous, jossa valitaan uuden yhtiöjärjestyksen mukainen hallitus.
Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen pitää kolmen henkilön hallitusta minimimääränä keskikokoisessa taloyhtiössä, vaikka periaatteessa on mahdollista, että hallituksessa olisi vain kaksi tai jopa yksi henkilö. Jos jäseniä on todella vähän, herää helposti kysymys edustavatko he riittävästi eri näkemyksiä.
− Kun hallituksessa on useampi mukana päättämässä, on vähän turvallisempi olo, että on kuitenkin kuultu useita mielipiteitä, Pynnönen sanoo Satakunnan Kansan lehtijutussa.
Monia saattaa ajatus taloyhtiön hallituksessa olemisesta mietityttää siksi, että vastuu pelottaa. Pynnösen mielestä tästä ei kannata huolehtia liikaa.
− Kun mietin sitä arkipäivää, jota neuvonnassamme näkee, niin on erittäin harvinaista, että pohditaan asioita, joissa hallitus olisi tehnyt jotain väärin. Ennemmin vastuukysymykset koskevat tapauksia, joissa joku on tahallisesti lähtenyt ajamaan omaa etuaan.
Korona-aika on tuonut moneen taloyhtiöön historialliselta tuntuvan muutoksen, kun yhtiökokouksia on tautitilanteen takia järjestetty etänä.
Mahdollisuus etäosallistumiseen on Kiinteistöliiton mukaan innostunut aiempaa useampia osallistumaan yhtiökokoukseen.
Etäyhtiökokous ei yleensä vaadi muuta kuin sen, että taloyhtiön hallitus päättää, että yhtiökokoukseen voi osallistua etänä. Päätöksen jälkeen on vielä mietittävä, miten etäosallistuminen käytännössä järjestetään.
Kiinteistöliitto toivoo, että parhaillaan vireillä oleva asunto-osakeyhtiölain muutos antaisi taloyhtiöille tulevaisuudessa mahdollisuuden järjestää yhtiökokouksensa tietyin ehdoin myös kokonaan etänä ilman fyysistä kokouspaikkaa. Nykyisin laki edellyttää, että kokouksella on oltava myös fyysinen paikka.
Tähän artikkeliin on koottu kaikki Suomen Kiinteistölehdessä vuonna 2018 julkaistut lakipähkinät. Tilintarkastaja vai toiminnantarkastaja? Heinäkuussa 2010 muuttunut asunto-osakeyhtiölaki toi kokonaan uuden käsitteen asunto-osakeyhtiömaailmaan – toiminnantarkastus ja toiminnantarkastaja.
Asunto-osakeyhtiön hallituksen tehtäväksi on säädetty huolehtia yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksella on siten taloyhtiön asioiden yleinen hoitovelvollisuus. Hallitus toimii toimeenpanevana toimielimenä ja voi lisäksi itsenäisesti päättää tehtäviinsä kuuluvista asioista.
Jokaisella taloyhtiöllä on hallitus, joka vastaa yhtiön hallinnosta sekä kiinteistönpidon ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksen toimintaperiaatteista määrätään asunto-osakeyhtiölaissa melko suppeasti. Hallituksen kannattaakin tukeutua toiminnassaan viralliseen Taloyhtiön hyvä hallintotapa 2016 -suositukseen.
Kiinteistölehden lakipähkinät on koonti vuonna 2017 Suomen Kiinteistölehdessä julkaistuista lakipähkinöistä. Kysymyksiin vastaavat Suomen Kiinteistöliiton, Kiinteistöliitto Uusimaan ja Suomen Vuokranantajien asiantuntijat. Kuka maksaa hissin?