Suur-Helsingissä parhaiden liikenneyhteyksien, kuten metron, varrella nähdään lähivuosina uusi ilmiö. Taloyhtiöt purkavat vanhat kerrostalonsa ja rakennuttavat tilalle uusia isompia. Asiasta kertoo Tekniikka & Talous -verkkolehti.
Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi haluaa tuoda esiin tekoja, hankkeita ja henkilöitä, jotka ovat toiminnallaan vaikuttaneet positiivisesti kiinteistöalan ja asumisen toimintaympäristön kehittämiseen. Etsimme Varsinais-Suomen Vuoden korjaushanketta, Turvallisuustekoa, Palvelumyönteisintä tekoa ja Vuoden Taloyhtiöpuheenjohtajaa. Yli puolet varsinaissuomalaisten asunnoista ja kodeista sijaitsee asunto-osakeyhtiöissä.
Arto Toorikka esittää Vahasen blogissa, että ”Suomessa rakennetaan ja korjataan sisäilmateknisesti parempia rakennuksia kuin koskaan ikinä missään!” Väite perustuu rakennustekniikan ja lainsäädännön kehittymiseen sekä sisäilmaongelmia koskevaan tutkimukseen. Toorikan mukaan aiempien vuosikymmenten sisäilmateknisesti riskialttiit ratkaisut on korvattu paremmalla tekniikalla ja rakentamismenetelmillä ja kosteutta paremmin kestävillä rakennusmateriaaleilla.
Vanhojen osakehuoneistojen hinnat nousivat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Helsingissä, Tampereella ja Turussa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, kertoo Tilastokeskus. Muualla Suomessa hinnat olivat laskussa. Keskimäärin asuntojen hinnat nousivat edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna koko maassa 0,6 prosenttia ja laskivat vuoden 2018 viimeiseen vuosineljännekseen verrattuna 0,6 prosenttia.
Isännöintiliiton uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu OTM Mia Koro-Kanerva. Hän aloittaa tehtävässään 2.9.2019. Koro-Kanerva tulee Isännöintiliittoon Suomen Vuokranantajat ry:stä, jossa hän on toiminut pitkään toiminnanjohtajana kehittäen järjestöstä valtakunnallisen jäsenpalvelu- ja vaikuttamisorganisaation.
Noin sadan miljoonan Venäjällä, Baltiassa, Itä-Euroopassa ja Keski-Aasiassa neuvostoaikaisissa betonirumiluksissa asuvan ihmisen kotitalot saattavat tulevaisuudessa muuttua moderneiksi nollaenergiataloiksi. Yle uutisoi Tallinnan teknisessä yliopistossa kehitetystä ratkaisusta, jolla yliopiston kampuksella korjausten tarpeessa seissyt rakennus koki täydellisen muodonmuutoksen. Vuoden kestäneen kunnostusrupeaman aikana entisen itäblokin esikaupungeista tuttua neuvostoliittolaista betoniarkkitehtuuria edustanut rakennus remontoitiin nollaenergiataloksi.
Käynnissä olevissa hallitustunnusteluissa pohditaan hyvinvointivaltion rahoittamista. Pääomaverotuksen kiristäminen voi kuulostaa helpolta ratkaisulta, mutta ei kuitenkaan välttämättä toimi. Sen sijaan pääomaverotuksen kiristämisellä voisi olla negatiivisia vaikutuksia vuokramarkkinoihin, muistuttaa Suomen Vuokranantajat.
Suhde omaan asuntoon riippuu iästä ja asunnon oston ajankohdasta, kertoo Danske Bankin teettämä kyselytutkimus. Nuoret pitävät asuntoa enemmän sijoituksena ja vanhemmat ihmiset kotina. Kaikista suomalaisista 37 ajattelee kotia myös sijoituksena.
Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen antaa Kiinteistöliiton blogissa ohjeita sopuisaan ja muut asukkaat huomioon ottavaan vapunviettotapaan. Vappua, kuten muitakin juhlia koskevat samat säännöt: jokaisella on oikeus juhlia, mutta muut on otettava huomioon. Yörauha on syytä muistaa ja muutenkin pitää juhlien äänenvoimakkuus kohtuullisena.
Ennen 1.1.2019 perustetut taloyhtiöt voivat alkaa siirtämään osakeluetteloitaan Maanmittauslaitoksen ylläpitämään huoneistotietojärjestelmään 1.5.2019 alkaen. Osakeluetteloiden siirrot tulee tehdä 31.12.2022 mennessä. Maanmittauslaitos suosittelee, että taloyhtiöt aloittavat siirrot vasta loppuvuodesta, sillä osakeluettelon tietojen siirtoon tarkoitetut sähköiset järjestelmät valmistuvat tämänhetkisen arvion mukaan lokakuussa 2019.
On yhä epäselvää, millaiset energiatehokkuuteen liittyvät rakennusmääräykset tulevat voimaan Ruotsissa ensi vuonna. Uustuotantoa suunnitteleville rakennuttajille tilanne on ikävä. Fastighetstidningenin verkkolehdessä asiaan suhtaudutaan ironialla.
Perinteisten talonmiesten määrä on laskenut 20 vuoden takaisesta viidestä–kuudesta tuhannesta noin kahdeksaan sataan, kertoo Svenska Yle. Kymmenessä vuodessa talonmiesten määrä on puolittunut. Kiinteistötyönantajat ry:n toimitusjohtaja Pia Graménin mukaan kehitys johtuu huoltotöiden muuttumisesta entistä enemmän teknistä osaamista vaativiksi, eikä perinteisillä talonmiehillä ole tällaista osaamista.
Luetko painettua Suomen Kiinteistölehteä? Vastaa lyhyeen kyselyyn ja auta meitä kehittämään lehteä entistä paremmaksi! Samalla osallistut kahden 100 euron GoGift-lahjakortin arvontaan.