Julkisivuremontti

Julkisivujen kunnostus ja suojaus on Suomessa aiemmin rajoittunut lähinnä julkisivujen ajoittaiseen pesuun. Ilmastonmuutoksen myötä julkisivujamme on nyt rasittamassa likaantumistakin pahempi ongelma; ne kastuvat, eivätkä ehdi kuivumaan. Aiemmin rakenteet kuivuivat pitkän talvikauden aikana, mutta sateiset, lauhat syksyt ja pitkät, kosteat keväät ovat muuttaneet rakennusten kosteuskäyttäytymistä.

Kun julkisivu on liian pitkään kosteana, siirtyy kosteuskuorma eristeisiin, huonontaen eristystehoa oleellisesti ja aiheuttaen lisääntyvää energiahävikkiä. Koska eristeiden kostuminen yleensä tapahtuu varsin hitaasti, vuosien kuluessa, sitä ei usein havaita lainkaan, vaan korkeiden energiakustannusten luullaan johtuvan rakennuksen iästä. Valmistuessaan rakennus kuitenkin oli lämmin ja terveellinen, rakennusajankohtansa vaatimuksia vastaava.

Energiahävikin lisäksi liiallisesta kosteudesta aiheutuu vakavampikin vaiva: mikrobien liikakasvu. Mikrobeja on kaikkialla, myös julkisivujen eristetilassa, mutta niiden saadessa riittävästi kosteutta, ne alkavat lisääntyä ja pyrkivät siirtymään myös muualle rakennukseen.

Rakennuskunnostusten yhteydessä tehostetaan hyvin usein myös ilmanvaihtoa lisäämällä IV-laitteiden tehoa ja tuloilmaventtiileitä. Rakennusten sisävaipan tiiviyteen ei kuitenkaan kiinnitetä riittävästi huomiota. Kun ilmavirran nopeus kasvaa, syntyy vedon tunne ja tuloilmaventtiilejä suljetaan harkitsemattomasti. IV-laite imee tarvitsemansa korvausilman kuitenkin jostakin, useimmiten ikkuna- ja oviraoista sekä muista sisävaipan raoista. Mikrobien itiöt ja muut epäpuhtaudet pääsevät ilmavirran mukana sisätiloihin, aiheuttaen pahimmassa tapauksessa vakavia terveyshaittoja. Julkisivujen piilevä mikrobiongelma kannattaa siis aina poistaa julkisivujen kunnostuksen yhteydessä.

Julkisivun kosteus on helppo havaita

Julkisivun kostuminen voidaan havaita muutenkin kuin kasvaneista energiakustannuksista ja viileästä sisäseinästä. Helpoin tapa sen havaitsemiseksi on katsoa seinää ulkopuolelta lämpökameralla. Kamera paljastaa välittömästi seinärakenteiden mahdolliset lämpövuodot, jotka näkyvät kameran näytöllä punaisella tai keltaisella värillä, kun taas kuivan seinän väri on vihertävä tai sininen.

Älypuhelimiin on nykyisin saatavana lisälaite, joka kiinnitetään puhelimen latausyksikköön. Lisälaite muuttaa älypuhelimen kameran lämpökameraksi, jonka avulla kuka tahansa voi tarkistaa rakenteiden lämpötilat. Tällainen lisälaite maksaa merkistä riippuen vain 250-300 euroa ja sitä voi käyttää moneen muuhunkin tarkoitukseen, joten se on järkevä investointi jokaisen taloyhtiön tarpeisiin.

Toinen helppo tapa tarkistaa julkisivun lämmön pitävyys on mitata sen ulkopinnan lämpötila pakkasella. Kuivan julkisivun lämpötila on vain muutaman asteen ulkolämpötilaa pienempi, kun taas kosteassa seinässä lämpöero voi olla reilusti yli 10 astetta.