Useammassa kuin joka neljännessä taloyhtiössä on viimeisen kolmen vuoden aikana lykätty remontteja tai pieniä korjauksia, paljastaa vakuutusyhtiö Ifin kyselytutkimus. Yleisintä lykkääminen on pienissä, alle 20 asunnon taloyhtiöissä sekä 1970-luvulla rakennetuissa taloissa.
Useimmin kohteena ovat olleet pienet remontit tai huollot, mutta isojakin korjauksia, kuten putki- tai julkisivuremontteja, on lykätty useammassa kuin joka kymmenennessä taloyhtiössä.
Lähes joka toinen kertoo lykkäysten taustalla olevan säästösyyt. Säästösyyt korostuvat etenkin Uudenmaan ulkopuolella. Seuraavaksi yleisimpiä syitä ovat joidenkin osakkaiden vastustus ja taloyhtiön hallituksen toiminta.
– Kustannusten ja korkojen nousu pakottavat monet taloyhtiöt etsimään säästökohteita. Osan taloyhtiöistä on hankala saada rahoitusta peruskorjauksiin. Pidemmällä aikavälillä etenkin peruskorjausten lykkääminen voi yhä useammin näkyä taloyhtiöissä laajempina vahinkoina, sanoo yritysten omaisuusvakuutuksista vastaava johtaja Suvi Rantanen Ifistä.
Kiinteistöjen ja rakenteiden kunto huolettaa osakkaita
Kyselytutkimuksen mukaan taloyhtiön omistusasujista yli kaksi viidestä on vähintään jonkin verran huolissaan taloyhtiönsä kiinteistöjen ja rakenteiden kunnosta. Suurin huoli on 1970–1989 valmistuneissa taloyhtiöissä asuvilla.
Seuraavaksi yleisimmin osakkaita huolettavat vuotovahingot ja yhtiön taloudellinen tilanne. 1980-luvun taloissa asuvista osakkaista vuotovahinkoja pelkää jopa yli 60 prosenttia.
Ylivoimaisesti vähiten huolestuneita taloyhtiönsä asioista ovat alle 30-vuotiaat. Uudellamaalla asuvia mietityttävät muuta Suomea useammin murtoturvallisuus ja tuhoeläimet.
– Useampaa kuin joka kolmatta taloyhtiön osakasta huolettaa kyselyn perusteella se, onko taloyhtiön hallituksella riittävä tietämys kiinteistön hoidosta, sekä mikä on isännöitsijän kyky tai halu ajaa taloyhtiön asioita, Rantanen kertoo.
– Huolta tuskin helpottaa, että etenkin pienissä taloyhtiöissä joudutaan nykyisessä taloustilanteessa miettimään hyvin tarkkaan, mistä palveluista isännöitsijälle tai huoltoyhtiölle maksetaan. Tämä kasvattaa hallituksen roolia ja vastuuta entisestään.
Kyselytutkimukseen vastasi 1015 omistusasunnossa asuvaa täysi-ikäistä suomalaista maalis-huhtikuussa 2024.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään