Useammassa kuin joka neljännessä taloyhtiössä on viimeisen kolmen vuoden aikana lykätty remontteja tai pieniä korjauksia, paljastaa vakuutusyhtiö Ifin kyselytutkimus. Yleisintä lykkääminen on pienissä, alle 20 asunnon taloyhtiöissä sekä 1970-luvulla rakennetuissa taloissa.
Useimmin kohteena ovat olleet pienet remontit tai huollot, mutta isojakin korjauksia, kuten putki- tai julkisivuremontteja, on lykätty useammassa kuin joka kymmenennessä taloyhtiössä.
Lähes joka toinen kertoo lykkäysten taustalla olevan säästösyyt. Säästösyyt korostuvat etenkin Uudenmaan ulkopuolella. Seuraavaksi yleisimpiä syitä ovat joidenkin osakkaiden vastustus ja taloyhtiön hallituksen toiminta.
– Kustannusten ja korkojen nousu pakottavat monet taloyhtiöt etsimään säästökohteita. Osan taloyhtiöistä on hankala saada rahoitusta peruskorjauksiin. Pidemmällä aikavälillä etenkin peruskorjausten lykkääminen voi yhä useammin näkyä taloyhtiöissä laajempina vahinkoina, sanoo yritysten omaisuusvakuutuksista vastaava johtaja Suvi Rantanen Ifistä.
Kyselytutkimuksen mukaan taloyhtiön omistusasujista yli kaksi viidestä on vähintään jonkin verran huolissaan taloyhtiönsä kiinteistöjen ja rakenteiden kunnosta. Suurin huoli on 1970–1989 valmistuneissa taloyhtiöissä asuvilla.
Seuraavaksi yleisimmin osakkaita huolettavat vuotovahingot ja yhtiön taloudellinen tilanne. 1980-luvun taloissa asuvista osakkaista vuotovahinkoja pelkää jopa yli 60 prosenttia.
Ylivoimaisesti vähiten huolestuneita taloyhtiönsä asioista ovat alle 30-vuotiaat. Uudellamaalla asuvia mietityttävät muuta Suomea useammin murtoturvallisuus ja tuhoeläimet.
– Useampaa kuin joka kolmatta taloyhtiön osakasta huolettaa kyselyn perusteella se, onko taloyhtiön hallituksella riittävä tietämys kiinteistön hoidosta, sekä mikä on isännöitsijän kyky tai halu ajaa taloyhtiön asioita, Rantanen kertoo.
– Huolta tuskin helpottaa, että etenkin pienissä taloyhtiöissä joudutaan nykyisessä taloustilanteessa miettimään hyvin tarkkaan, mistä palveluista isännöitsijälle tai huoltoyhtiölle maksetaan. Tämä kasvattaa hallituksen roolia ja vastuuta entisestään.
Kyselytutkimukseen vastasi 1015 omistusasunnossa asuvaa täysi-ikäistä suomalaista maalis-huhtikuussa 2024.
Väestö vanhenee, joten taloyhtiöiden kannattaa panostaa esteettömyyden edistämiseen. As Oy Kaakinportissa Pieksämäellä ryhdyttiin korjaustöihin, jotta asukkaat pärjäisivät kotonaan mahdollisimman pitkään.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Osakkaat tekevät usein pintaremontteja huoneistoissaan. Osasta remontteja on tärkeää saada tieto myös taloyhtiölle ennen remontin aloittamista. Ilmoitusvelvollisuus ja myös riskit vaihtelevat remonttikohteen mukaan.
Pienet jyrsijät tai matelijat harvoin aiheuttavat taloyhtiössä keskustelua, sillä naapuri ei usein edes havaitse niiden olemassaoloa. Sen sijaan koirien haukkuminen, jätökset tai vapaana olo voi synnyttää erimielisyyksiä taloyhtiön asukkaiden keskuudessa.
Miten osakkaat saadaan osallistumaan yhtiökokoukseen? Tähän ikuisuuskysymykseen antaa vinkkejä kolme kokenutta taloyhtiön hallituksen puheenjohtajaa. Avainsanoja ovat avoimuus, lähestyttävyys ja tiedottaminen.
Luetko painettua Suomen Kiinteistölehteä? Vastaa lyhyeen kyselyyn ja auta meitä kehittämään lehteä entistä paremmaksi! Samalla osallistut kahden 100 euron GoGift-lahjakortin arvontaan.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään