Jonna Puolanto
Laki ei rajoita tai määrää sitä, mistä asioista järjestyssäännöissä voidaan määrätä. Järjestyssääntöjen tulee kuitenkin olla kohtuullisia ja Suomen lain mukaisia. Normaalia elämää ja asumista ei voida lähteä liiaksi rajoittamaan. Yleensä järjestyssäännöillä pyritään takaamaan taloyhtiön turvallisuutta, asumisrauhaa ja -viihtyvyyttä. Useasti järjestyssääntöihin kirjataan ainakin käyttöohjeet yleisille tiloille ja piha-alueille sekä hiljaisuusajat.
On tärkeää, että ensinnäkin vanhoja järjestyssääntöjä tarvittaessa päivitetään vastaamaan nykyaikaa ja toisaalta uusista pyritään laatimaan mahdollisimman ajanmukaiset. Ei kannata lähteä rajoittamaan tai kieltämään sellaista toimintaa, johon ei kuitenkaan voida puuttua. Yhteiseloon taloyhtiössä kuuluu sellaisten äänien sietäminen, jotka lukeutuvat normaaliin elämään, kuten suihkuttelu yöaikaan tai lasten leikeistä kantautuvat äänet aikaisin aamulla.
Tavoitteena järjestyssääntöjä laatiessa voisi olla selvittää osakkaiden ja asukkaiden tahto siitä, miten juuri kyseisessä yhtiössä halutaan asua ja toimia. Kun tämä on esimerkiksi keskustelujen tai asukaskyselyiden kautta selvitetty, hallitus luonnostelee ja laatii järjestyssäännöt. Järjestyssäännöt olisi suositeltava vahvistaa yhtiökokouksessa. Asiasta päätetään enemmistöpäätöksellä eli päätöstä kannattaa tuolloin yli puolet kokouksessa annetuista äänistä. Tällöin osakkaiden ja asukkaiden on myös helpompi sitoutua näitä sääntöjä noudattamaan.
Artikkeli on tilaajille
Suomen Kiinteistölehden tilaajana saat lukuoikeuden kaikkiin artikkeleihin. Sinun tarvitsee vain luoda käyttäjätunnus ja kirjautua sisään! Oletko Kiinteistöliiton jäsen? Ota etu käyttöösi tästä
Jonna Puolanto
Kirjoittaja on Kiinteistöliitto Uusimaan lakimies ja varatuomari.
Rivi- ja paritaloyhtiöissä piha koetaan usein omaksi valtakunnaksi, vaikka juridinen todellisuus voi olla toinen. Jos yhtiöjärjestyksessä ei ole määräystä piha-alueiden hallinnasta, pihat kuuluvat lähtökohtaisesti taloyhtiön hallintaan.
Tilaajille
Kesälomakaudella murtovarkauksia tehdään huomattavasti enemmän kuin muina vuodenaikoina, kertoo vakuutusyhtiö. Erityisessä vaarassa ovat lähes sata vuotta vanhat sekä upouudet kerrostalot. Vanhoissa kerrostaloissa varkaat iskevät kellareihin, uusissa taas yhteisiin tiloihin.
Varomattomuus on syynä suurimpaan osaan sähköpaloista, erityisesti keittiössä ja saunassa. Myös kuluneet tai vialliset valokytkimet ja pistorasiat aiheuttavat vaaranpaikkoja. Uudenlaisia riskejä syntyy sähköautoista, aurinkopaneeleista ja akuista.
Energiatehokkuusdirektiivi viedään kotimaiseen lainsäädäntöön Suomen erityispiirteet huomioiden, lupaa asumisesta vastaava ministeri Sari Multala. Hän kannustaa taloyhtiöitä energiatehokkuustoimiin mutta ei usko aiempien valtion tukien palaavan nykyisessä taloustilanteessa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään