Itäinen Suomi on selviytynyt toistaiseksi koronaepidemian vaikutuksista muuta maata paremmin. Tämä näkyy taloudellisena toimeliaisuutena, matkailupalvelujen koko ajan vilkastuneena käyttönä sekä asuntolainojen ja kulutusluottojen hakemusmäärissä, kirjoittaa Karjalainen (17.9.2020).
Nordean valtakunnallisen korttidatan mukaan koronakriisin aikana Pohjois-Karjalan kokonaisvolyymi on kasvanut lähes 10 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Kasvu on jatkunut myös elokuun jälkeen. Matkustaminen ja etenkin tavarakauppa on kehittynyt maan keskiarvoa paremmin, kertoo Nordean Pohjois-Karjalan ja Itä-Savon toimipaikoista vastaava johtaja Jani Koivunen artikkelissa.
Kesä on ollut Koivusen mukaan huimaa aikaa asuntolainojen ja kulutusluottojen haulle. Pohjois-Karjalan Osuuspankin toimitusjohtaja Jaana Reimasto-Heiskanen vahvistaa, että myös Osuuspankissa on tehty historian uusi asuntolainojen myyntiennätys heinäkuussa.
Jopa pitkään myynnissä olleet omakotitalot käyvät nyt kaupaksi. Trendinä kuitenkin vaikuttaa olevan ostajakunnan muutos. Ammattisijoittajien tilalle ovat tulleet asuntoa vaihtavat sekä ensimmäistä sijoitusasuntoa ostavat asiakkaat, Jani Koivunen luonnehtii. Hän on huomannut uutena piirteenä myös sen, että yhä useammin asuntokaupan yhteydessä maksetaan taloyhtiön lainaosuus pois.
Taloyhtiöiden korjausrakentaminen näyttää kääntyvän kasvuun, selviää Kiinteistöliiton syksyn Korjausrakentamisbarometrista. Yleisimpiä korjauksia ovat putkistojen korjaukset. Lainaehtojen odotukset taloyhtiöillä ovat nyt paremmat kuin kertaakaan vuoden 2012 jälkeen.
Taloyhtiöiden lainansaantiongelmat ovat jatkuneet ja jonkin verran yleistyneet, selviää Kiinteistöliiton talous- ja rahoituskyselystä. Pienten yhtiöiden tilanne on hankalin. Myös alueelliset erot rahoituksen saatavuudessa ovat merkittäviä.
Eurooppalaiset kiinteistönomistajat kokoontuivat kesäkuun alussa Helsingissä järjestettyyn UIPIn (International Union of Property Owners) kongressiin. Puheissa ja paneeleissa pohdittiin kestävää asuntopolitiikkaa sekä sitä, mikä on EU:n, jäsenvaltioiden ja yksityisen sektorin rooli asuntopolitiikassa.
Energiayhteisöjen perustaminen on hiipunut lähes kokonaan vuodesta 2021, jolloin yhteisöjen perustaminen tuli mahdolliseksi. Edes sähköenergian voimakas hintaheilahtelu ei ole saanut energiayhteisöjä kasvuun.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään