Suomalaiset yritykset menettävät työtehoa sisäilman takia keskimäärin 266 euroa, mutta pahimmillaan 2080 euroa jokaista työntekijää kohti vuodessa. Näin laskee sisäilmavalvontaan ja -analytiikkaan erikoistunut 720 Degrees. Laskelma pohjautuu 1,5 miljoonan työtunnin aikana tehtyihin sisäilman laadun mittauksiin kolmen vuoden aikana.
720 Degrees toisti Harvardin yliopiston vuonna 2016 julkaiseman tutkimuksen suomalaisella aineistolla. Analyysiä varten kerättiin kolme vuotta dataa yhteensä 1,5 miljoonan työtunnin aikana 170 eri rakennuksessa.
– Hyvin huollettu kiinteistö ei menetä työtehoa prosenttiakaan, mutta pahimmillaan kiinteistö on sisäilman laadussa optimitasojen ulkopuolella 32 prosenttia vuorokaudesta, sanoo 720°:n operatiivinen johtaja Rick Aller.
Laskelmissa on huomioitu vaikutukset ainoastaan tuottavuuteen ja kognitiviisiin tuloksiin. Mukana ei ole esimerkiksi sisäilman aiheuttamien sairauksien ja muun oireilun kustannuksia.
720 Degrees seuraa sisäilman laatua pysyvästi muun muassa kouluissa, toimistoissa ja muissa työskentelytiloissa. 720 Degreesin antureiden mittauksista syntyy Harvardin tutkimusta huomattavasti laajempi aineisto.
– Heikkolaatuisessa sisäilmassa tehdään selvästi heikompia strategisia päätöksiä kuin optimitilanteessa. Esimerkiksi yksittäisissä neuvotteluhuoneissa päätöksenteon laskennallista tehokkuutta voitaisiin lisätä jopa 73 prosenttia nykyisestä kiinnittämällä parempaa huomiota ilmanvaihdon toimivuuteen, Aller kertoo.
Hän muistuttaa, että ihminen hengittää vuorokaudessa 15 000 litraa ilmaa, josta noin 90 prosenttia sisätiloissa.
– Tyypillisin syy huonoon sisäilman laatuun on puutteellinen ilmanvaihto. Nopeimmin yleistyvä ongelma tällä hetkellä ovat materiaalipäästöt ja niiden huono seuranta. Haihtuvista orgaanista yhdisteistä (VOC-päästöt) voi seurata esimerkiksi päänsärkyä tai hengitysteiden ärsytystä, Aller huomauttaa.
Jos asukas kokee sisäilman huonoksi, täytyy tehdä sisäilmaselvitys. Selvityksen teossa auttaa THL:n kehittämä toimintamalli sisäilmatilanteiden selvittämiseen. Tärkeintä on kuitenkin ehkäistä ongelmia hyvällä kiinteistönpidolla.
Kodin sisäilman laatu vaikuttaa paitsi asumisviihtyvyyteen, myös asukkaan terveyteen. Sisäilman laatuun taas vaikuttavat muun muassa valitut pintamateriaalit, ilmanvaihdon toiminta ja ylläpito sekä omat teot. Jokainen asukas voi parantaa sisäilmaa omilla toimillaan.
Taloyhtiöt saivat viime vuonna tukea energiatehokkuutta edistäviin korjauksiin 60 miljoonaa euroa, kertoo ARA. Taloyhtiöt hakivat erityisesti energia- ja latausinfra-avustuksia. Myös esteettömyyskorjauksiin myönnettiin paljon avustuksia.
Jos vuokralainen hoitaa asuntoa huonosti, vuokranantajalla on oikeus purkaa vuokrasopimus. Huoneiston huolelliseen hoitamiseen voidaan katsoa kuuluvan ainakin huoneiston tavanomainen puhtaanapito ja sen siivoaminen. Suuri tavaramäärä asunnossa vaikeuttaa siivousta ja on paloturvallisuusriski.
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään