Tamperelainen huoltoyhtiö pitää kuluvaa talvea huomattavan paljon vaikeampana kuin aikaisemmin.
– Oman urani 40 talven ajalta tämä menee työmäärässä kärkikolmikkoon, Kartanon Kiinteistöpalvelut Oy:n kokenut työnjohtaja Pekka Näppilä sanoo Tamperelainen-lehdelle.
Miehellä on ehdotus, joka voisi lieventää liukasteluongelmia kulkuväylillä.
– Nyt käytetään 4–8 millin raekoon hiekoitussepeliä, joka painuu jään sisälle, kun aurinko hiemankin lämmittää jäätä. 1980-luvun alussa käytettiin niin sanottua luonnonhiekkaa. Kun sitä levitti jään päälle, se ei auringon tullessa uponnut yhtä pahasti jäähän vaan sitä jäi jonkin verran pintaan. Sitä hiekkaa ei taida enää kukaan käyttää missään, Pekka Näppilä arvelee.
Huoltoyhtiön mukaan jäänsulatusaineet purevat jäähän, mutta niiden käyttämistä yritetään välttää viimeiseen asti. Kun ainetta kulkeutuu kengänpohjissa rappukäytäviin, tekee se rumaa jälkeä lattiapinnoille.
– Alan kalusto ei vain pysty poistamaan tällä hetkellä maassa olevaa jäätä kokonaan, Näppilä toteaa ja muistuttaa kaikkien muidenkin kiinteistöhuoltoyhtiöiden painiskelevan tänä talvena aivan samojen ongelmien kanssa.
Viikonloppuisin satava lumi tuo lisähaasteita
Näppilän mukaan eniten hankaluuksia aiheuttaa lumisade, joka alkaa aamulla ja sataa koko päivän. Jos sade alkaisi aina illalla ja päättyisi aamuyöllä, työt päästäisiin aloittamaan aamuyön tunteina eikä työstä koituisi kenellekään kohtuutonta haittaa.
– Päivällä ihmiset tallaavat lunta ennen kuin se ehditään poistaa. Siitä kertyy polannetta ja kun se jäätyy, tulee hankaluuksia, Näppilä selvittää.
Kun pakkanen poistuu ja lämpötila on yölläkin plussan puolella, käynnistyy kansalaisten ihmettely siitä, milloin hiekat poistetaan maasta.
– Aloittamishetki vaatii rohkean päätöksen. Sen voi nyt sanoa, että ihan hetkeen se ei tänä keväänä tapahdu, Pekka Näppilä pohtii.
Kiinteistöliitto on auttanut aikataulujen sovittamisessa
Kiinteistöliitto Pirkanmaa ry:n toiminnanjohtaja Jorma Koutonen kertoo, että yhdistys on toiminut linkkinä Tampereen kaupungin ja kiinteistönomistajien välillä sujuvoittaakseen osapuolten keskinäistä yhteistyötä.
– Talvikunnossapitovastuiden rajapinnat eivät aina ole selkeitä. Tavoitteena on ollut muun muassa sovittaa lumenaurausaikatauluja yhteen siten, että kaupungin ja kiinteistöjen alueet hoidettaisiin järkevässä järjestyksessä, Koutonen sanoo.
Kiinteistönhoitosopimuksiin sisältyy yleisesti talvikunnossapito, joka käsittää lumenaurauksen ja hiekoituksen. Hiekoitushiekasta ja lumen poiskuljetuksesta maksetaan sitten erikseen.
– Tällaisessa sopimuksessa kustannusriski jakaantuu molemmille sopijapuolille. Vähälumisena talvena taloyhtiö voi joutua maksamaan talvikunnossapitoon varautumisesta ja runsaslumisena tai paljon hiekoitusta vaativana talvena taas kiinteistöhuolto kuormittuu, Jorma Koutonen toteaa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään