Helsingin rakennuslautakunta myönsi rakennusluvat kaupungin ensimmäisille passiivitasoisille puukerrostaloille, jotka rakennetaan Honkasuon uuden asuinalueen aloituskortteliin. Kohteeseen tulee myös kaksi passiivitason puurakenteista rivitaloa.
Luvan saaneet asuinrakennukset täyttävät VTT:n määritelmän passiivitaloista eli ne ovat hyvin energiatehokkaita. Uusiutuvaa energiaa hyödynnetään katoille asennettavilla aurinkosähköpaneeleilla. Passiivitaloissa lämmitykseen ja jäähdytykseen kuluu noin neljännes tavallisen kerrostalon vaatimasta energiasta.
Rakennukset toteutetaan perustuksia lukuun ottamatta puurakenteisina – ulkoseinät, välipohjat, yläpohja ja parvekkeet rakennetaan puusta. Myös hissikuilu on puurakenteinen. Rakennejärjestelmänä käytetään suurelementtijärjestelmää.
Uudet rakennukset muodostavat yhtenäisen, kaarimaisen kokonaisuuden. Rakennusten julkisivuja värittävät maanläheiset värit. Asuinrakennuksiin on suunniteltu 116 huoneistoa, joiden keskipinta-ala on 51,0 m2. Taloista kaksi on kolmekerroksisia ja kaksi neljäkerroksisia.
Kohteessa huomioidaan rakentamisen kuivaketju koko prosessissa, työmaalla mm. käytetään sääsuojaa. Kohteen sammutusjärjestelmä perustuu sumusprinklereihin.
Hankkeessa pääsuunnittelijana toimii arkkitehti Mika Ukkonen Vuorelma Arkkitehdit Oy:stä. Kohteet toteuttaa Rakennusliike Reponen Oy.
Malminkartanon ja Myyrmäen välissä sijaitsevalle Honkasuon asuinalueelle nousee lähivuosina asuntoja noin 1600 asukkaalle. Alueella on hyvät joukkoliikenteen palvelut. Myyrmäen juna-asema on lähellä ja seutuliikenteen poikittainen runkolinja 560 (Jokeri 2) palvelee aluetta.
Honkasuon asemakaava edellyttää puurakentamista, matalaenergiarakentamisen periaatteiden toteutumista ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä kaikissa hankkeissa.
Yli puolet kiinteistönvälittäjien asuntokaupoista tehdään jo sähköisesti ja tahdin uskotaan vain kiihtyvän. Taloyhtiöille muutos tarkoittaa siirtymää paperimapeista digiaikaan. Myös huoneistotietojärjestelmän tiedot on pidettävä tarkasti ajan tasalla.
Ikä vaikuttaa rakennukseen kuin rakennukseen. Vaikka perustukset kestäisivät 100 vuotta, kaikkia rakenteita tulee huoltaa jossain vaiheessa – märkätiloja silloin, kun niiden vedeneristysrakenne on käyttöikänsä päässä, muistuttaa Arto Krootila.
Suomen Kiinteistölehti juhlii tänä vuonna satavuotista taivaltaan. Ensi vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta myös ensimmäisen asunto-osakeyhtiölain voimaantulosta. As Oy Agrikolankatu 7 on esimerkki siitä, millaisia muutoksia taloyhtiöissä on koettu vuosisadan aikana.
Tähtiartikkeli
Taloyhtiön oma väestönsuoja on pidettävä rakenteidensa, laitteidensa ja varusteidensa osalta kunnossa. Koneet ja laitteet tulee tarkistaa kerran vuodessa. Kattava huolto tiiveyskokeineen tehdään kymmenen vuoden välein.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään