Direktiivi vauhdittaa muun muassa sähköautojen latauspisteiden syntymistä. Se velvoittaa kiinteistönomistajia rakentamaan latauspisteet mahdollistavaa infrastruktuuria uudisrakentamisessa ja tietyissä laajamittaisissa korjauksissa.
Direktiivin mukaan uusiin tai laajasti korjattaviin asuinrakennuksiin, joissa on yli 10 pysäköintipaikkaa, tulee asentaa putkitus sähkökaapelointia varten siten, että jokaiseen pysäköintipaikkaan on mahdollista myöhemmin asentaa sähköautojen latauspiste.
Direktiivi edellyttää tietyin reunaehdoin latauspisteiden mahdollistamista myös muiden kuin asuinrakennusten uudisrakentamisessa ja laajojen korjausten yhteydessä. Muissa kuin asuinrakennuksissa riittää, että sähköautojen latauspisteitä asennetaan yksi ja mahdollistetaan asentaminen vähintään joka viidenteen pysäköintipaikkaan.
Kiinteistöliitto pitää tärkeänä, että direktiivi antaa jäsenmaille riittävää väljyyttä luoda omiin lähtökohtiinsa soveltuvaa lainsäädäntöä. Direktiivi ei esimerkiksi velvoita rakentamaan valmiuksia latauspisteille, jos autopaikat ovat rakennuksesta erillään, eikä korjaushanke liity pysäköintipaikkoihin tai niiden sähköihin.
– Suomen kannalta on tärkeää, että direktiivi antaa mahdollisuuden erotella esimerkiksi rakennuksen sisällä ja ulkopuolella olevat autopaikat, sanoo Kiinteistöliiton energia- ja ilmastoasioista vastaava johtava asiantuntija Petri Pylsy.
Pylsyn mielestä nyt on tärkeää jatkaa hyvää yhteistyötä ja vuoropuhelua eri sidosryhmien kesken direktiivin jalkauttamisessa. Norminpurkutalkoiden hengessä on hyvä muistaa, ettei kansallisessa lainsäädännössä tule toteuttaa direktiivin vaatimuksia tiukempaa linjaa.
Direktiivi tarvitsee vielä lopullisen hyväksynnän Euroopan parlamentilta. Määräaika direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä on 20 kuukautta.
Euroopan parlamentin julkistama kanta rakennusten energiatehokkuusdirektiivin päivitykseen on nostattanut pelkoja kiinteistöjen arvonkehityksestä ja tulevista pakkoremonteista. Parlamentin näkemyksen odotetaan kuitenkin vielä lieventyvän.
EU-parlamentti äänestää maaliskuun puolivälissä uudistuksesta, joka toteutuessaan ajaisi noin puolet suomalaisista kerrostaloista ja omakotitaloista mittaviin korjauksiin kymmenen vuoden kuluessa. Tämä aiheuttaisi kotitalouksille haasteita ja tulisi kalliiksi.
Valtiovarainministeriön ensi vuoden budjettiesityksessä ei ole varattu määrärahoja asuinrakennusten energia-avustuksille. Kiinteistöalan järjestöt arvostelevat päätöstä. Asuinrakennusten korjaustarve on yhdeksän miljardia euroa ja kasvaa edelleen rakennuskannan ikääntyessä.
Tuore hallitusohjelma saa kiitosta taloyhtiöiden etua ajavalta Suomen Kiinteistöliitolta. Hallitusohjelma sitoutuu edistämään taloyhtiöiden toimintaympäristöä monella tapaa. Liitto on kuitenkin huolissaan asuinrakennusten korjaustarpeen unohtamisesta.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään