Energiaa tuhlataan julkisissa rakennuksissa

Kunnat hallinnoivat Suomessa mittavaa rakennuskantaa, joka on pääosin heikossa kunnossa. Valtavasta energiatehokkuuspotentiaalista huolimatta korjausvauhti matelee investointien puuttuessa. WWF:n ja Schneider Electricin tuoreen raportin mukaan energiatehokkuusparannukset voidaan rahoittaa syntyvien säästöjen avulla jopa kokonaan kunnan budjettiin kajoamatta.

Rakennuskanta on Suomen ilmastotavoitteiden kannalta tärkeässä roolissa, sillä energian loppukäytöstä 38 prosenttia tapahtuu rakennuksissa. Kasvihuonekaasupäästöistä rakennusten osuus on lähes kolmannes, teollisuuden päästöjä vastaava määrä. Kunnat ilmastokriisin ratkaisijoina –raportissa listataan konkreettisia keinoja siihen, kuinka kunnat voivat parantaa omien rakennustensa energiatehokkuutta.

”Kaupunkien pohtiessa energia- ja ilmastolinjauksiaan on energiatehokkuus polttoainevaihtoehdoista paras. Kaupunkitason aikajänteellä energiatehokkaiden korjausten takaisinmaksuaika on usein lyhyt, jonka jälkeen kaupunki voi päästä kiinni jopa satojen tuhansien eurojen vuosisäästöihin ja samanaikaisesti leikata päästöjään tuntuvasti”, toteaa WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.

Kovimman uudisrakentamisaallon aikaan 1970–80-luvuilla energia oli halpaa, eikä energiatehokkuuteen juurikaan kiinnitetty huomiota. Nyt nämä rakennukset odottavat peruskorjausta, jonka yhteydessä myös energiatehokkuus on kannattavaa päivittää nykystandardeja vastaavaksi.

”Kiinteistötekniikka on avainasemassa tavoiteltaessa energiansäästöjä. Kiinteistöjen energiatehokkuuden edistämisessä on huomioitava kiinteistön kokonaisuus, laitteiden oikeanlainen käyttö, laadun varmistaminen sekä ihmisten hyvinvointi”, painottaa Tuomas Qvick, EcoBuildings & Field Services -liiketoiminta-alueen johtaja Schneider Electriciltä.

Uusissa rahoitusmalleissa pääomaa ei tarvita

Monissa kunnissa investoitavan pääoman ja henkilöresurssien puute hidastavat energiatehokkuushankkeiden käynnistymistä. Uudenlaisissa rahoitusmalleissa alkupääoma ei kuitenkaan ole välttämätöntä. ESCO (Energy Service Company) -hankintamallissa ulkopuolinen asiantuntija vastaa energiansäästöhankkeen toteutuksesta, ja kunta maksaa hankkeen kustannukset takaisin syntyneillä säästöillä. Takaisinmaksuajan jälkeen kaikki alentuneiden energiakustannusten säästöt jäävät kunnalle. Suurissa korjaushankkeissa tyypillinen takaisinmaksuaika on noin kymmenen vuotta, mutta kiinteistötekniikan hienosäätö mahdollistaa energiansäästön vain kuukausien takaisinmaksuajalla.

Uudet rahoitusvaihtoehdot tunnetaan vielä melko huonosti, eikä hankintalain kanssa haluta ottaa kunnissa riskejä. Rahoitusmallien yleistymistä hidastavat esteet olisi kuitenkin helppo poistaa oikealla ja ajanmukaisella tiedolla. Raportissa esitellään Vantaalla, Turussa ja Rovaniemellä toteutettuja, onnistuneita ESCO-hankkeita. Edelläkävijäkunnat on palkittu muhkeilla säästöillä, jotka jatkuvat koko rakennuksen elinkaaren ajan.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

29.8.2017

Helsingin asuntotuotanto hyvässä vauhdissa

Alkuvuonna myönnettyjen rakennuslupien määrä on ennätyksellisen suuri. Helsingin asuntotuotanto on hyvässä vauhdissa. Kuluvan vuoden tammi-kesäkuun aikana Helsingissä valmistui 2 366 asuntoa, aloitettiin 2 532 asunnon rakentaminen ja myönnettiin rakennuslupa 3 934 asunnolle.

14.2.2018

Kun lämpöpatteri lukee sääennusteet, pärjää pakkaspäivinäkin ilman villasukkia

Lassila & Tikanoja aloitti vuoden 2015 kesällä yhteistyön digitaalisia energiatehokkuuspalveluita tarjoavan Fourdeg-yrityksen kanssa. Yhteistyönä toteutettu älykäs energianhallintajärjestelmä oppii käyttäjiensä tarpeet ja tottumukset, pystyy varautumaan säämuutoksiin ja takaa halutut lämpötilat joka huoneeseen. ”Digitaalinen energiapalvelumme oppii ennakoimaan kiinteistön jokaisen huoneen lämmön ja lämmityksen tarpeen, ja toteuttamaan lämmitystä oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan”, Fourdegin toimitusjohtaja Markku Markkonen kuvailee […]

23.11.2015

Asumisen energiankulutus edellisvuoden tasolla vuonna 2014

Asumiseen, eli asuinrakennusten lämmitykseen ja kotitalouslaitteisiin, kului energiaa 64 terawattituntia (TWh) vuonna 2014. Kulutus oli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Lämpimän kesän ja kylmän tammikuun seurauksena lämmitysenergian kulutus pysyi lähellä edellisvuoden tasoa, kasvaen vajaan puoli prosenttia.

23.12.2021

Paljonko jouluna kuluu sähköä?

Joulun aika ei näy sähkön kulutushuippuina, niin kuin ennen vanhaan, koska tavat ovat muuttuneet. Kaikille samanlaista joulunviettotapaa ei enää ole. Monelle todellinen joulu alkaa edelleen siitä, kun saa valvoa aaton vastaisen yön kinkun paistumista uunissa.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti