Kunnat hallinnoivat Suomessa mittavaa rakennuskantaa, joka on pääosin heikossa kunnossa. Valtavasta energiatehokkuuspotentiaalista huolimatta korjausvauhti matelee investointien puuttuessa. WWF:n ja Schneider Electricin tuoreen raportin mukaan energiatehokkuusparannukset voidaan rahoittaa syntyvien säästöjen avulla jopa kokonaan kunnan budjettiin kajoamatta.
Rakennuskanta on Suomen ilmastotavoitteiden kannalta tärkeässä roolissa, sillä energian loppukäytöstä 38 prosenttia tapahtuu rakennuksissa. Kasvihuonekaasupäästöistä rakennusten osuus on lähes kolmannes, teollisuuden päästöjä vastaava määrä. Kunnat ilmastokriisin ratkaisijoina –raportissa listataan konkreettisia keinoja siihen, kuinka kunnat voivat parantaa omien rakennustensa energiatehokkuutta.
”Kaupunkien pohtiessa energia- ja ilmastolinjauksiaan on energiatehokkuus polttoainevaihtoehdoista paras. Kaupunkitason aikajänteellä energiatehokkaiden korjausten takaisinmaksuaika on usein lyhyt, jonka jälkeen kaupunki voi päästä kiinni jopa satojen tuhansien eurojen vuosisäästöihin ja samanaikaisesti leikata päästöjään tuntuvasti”, toteaa WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.
Kovimman uudisrakentamisaallon aikaan 1970–80-luvuilla energia oli halpaa, eikä energiatehokkuuteen juurikaan kiinnitetty huomiota. Nyt nämä rakennukset odottavat peruskorjausta, jonka yhteydessä myös energiatehokkuus on kannattavaa päivittää nykystandardeja vastaavaksi.
”Kiinteistötekniikka on avainasemassa tavoiteltaessa energiansäästöjä. Kiinteistöjen energiatehokkuuden edistämisessä on huomioitava kiinteistön kokonaisuus, laitteiden oikeanlainen käyttö, laadun varmistaminen sekä ihmisten hyvinvointi”, painottaa Tuomas Qvick, EcoBuildings & Field Services -liiketoiminta-alueen johtaja Schneider Electriciltä.
Monissa kunnissa investoitavan pääoman ja henkilöresurssien puute hidastavat energiatehokkuushankkeiden käynnistymistä. Uudenlaisissa rahoitusmalleissa alkupääoma ei kuitenkaan ole välttämätöntä. ESCO (Energy Service Company) -hankintamallissa ulkopuolinen asiantuntija vastaa energiansäästöhankkeen toteutuksesta, ja kunta maksaa hankkeen kustannukset takaisin syntyneillä säästöillä. Takaisinmaksuajan jälkeen kaikki alentuneiden energiakustannusten säästöt jäävät kunnalle. Suurissa korjaushankkeissa tyypillinen takaisinmaksuaika on noin kymmenen vuotta, mutta kiinteistötekniikan hienosäätö mahdollistaa energiansäästön vain kuukausien takaisinmaksuajalla.
Uudet rahoitusvaihtoehdot tunnetaan vielä melko huonosti, eikä hankintalain kanssa haluta ottaa kunnissa riskejä. Rahoitusmallien yleistymistä hidastavat esteet olisi kuitenkin helppo poistaa oikealla ja ajanmukaisella tiedolla. Raportissa esitellään Vantaalla, Turussa ja Rovaniemellä toteutettuja, onnistuneita ESCO-hankkeita. Edelläkävijäkunnat on palkittu muhkeilla säästöillä, jotka jatkuvat koko rakennuksen elinkaaren ajan.
Lämpimän veden osuus on jopa puolet kiinteistöjen energiakustannuksista. Vedenkulutus aiheuttaa myös ison osan kiinteistöjen hiilidioksidipäästöistä. Siksi vedenkulutusta täytyy taloyhtiöissä seurata ja vettä alkaa säästää.
Smartvatten
Motivan johtava asiantuntija Päivi Suur-Uski suosittelee taloyhtiöille energiatarkastusta. Sen avulla voi selvittää kiinteistön energiatehokkuuden. Myös yhtiön asukkaat pystyvät pienentämään taloyhtiön energiankulutusta arjen säästötoimilla.
Taloyhtiöiden asukkaat voivat hyödyntää aurinkopaneeleiden tuottamaa sähköä omassa taloudessaan energiayhteisön avulla. Energiayhteisö tarkoittaa taloyhtiön osakkaiden yhteenliittymää, joka perustetaan yhteistä sähköntuotantoa varten.
Suomessa veden saatavuus saattaa tuntua itsestäänselvyydeltä, mutta maailmalla miljoonat ihmiset kärsivät veden puutteesta päivittäin. Vedenkäytön mittaaminen ja optimointi auttaa säästämään rahaa ja suojelemaan sinistä planeettaamme.
Smartvatten
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään