Kunnat hallinnoivat Suomessa mittavaa rakennuskantaa, joka on pääosin heikossa kunnossa. Valtavasta energiatehokkuuspotentiaalista huolimatta korjausvauhti matelee investointien puuttuessa. WWF:n ja Schneider Electricin tuoreen raportin mukaan energiatehokkuusparannukset voidaan rahoittaa syntyvien säästöjen avulla jopa kokonaan kunnan budjettiin kajoamatta.
Rakennuskanta on Suomen ilmastotavoitteiden kannalta tärkeässä roolissa, sillä energian loppukäytöstä 38 prosenttia tapahtuu rakennuksissa. Kasvihuonekaasupäästöistä rakennusten osuus on lähes kolmannes, teollisuuden päästöjä vastaava määrä. Kunnat ilmastokriisin ratkaisijoina –raportissa listataan konkreettisia keinoja siihen, kuinka kunnat voivat parantaa omien rakennustensa energiatehokkuutta.
”Kaupunkien pohtiessa energia- ja ilmastolinjauksiaan on energiatehokkuus polttoainevaihtoehdoista paras. Kaupunkitason aikajänteellä energiatehokkaiden korjausten takaisinmaksuaika on usein lyhyt, jonka jälkeen kaupunki voi päästä kiinni jopa satojen tuhansien eurojen vuosisäästöihin ja samanaikaisesti leikata päästöjään tuntuvasti”, toteaa WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.
Kovimman uudisrakentamisaallon aikaan 1970–80-luvuilla energia oli halpaa, eikä energiatehokkuuteen juurikaan kiinnitetty huomiota. Nyt nämä rakennukset odottavat peruskorjausta, jonka yhteydessä myös energiatehokkuus on kannattavaa päivittää nykystandardeja vastaavaksi.
”Kiinteistötekniikka on avainasemassa tavoiteltaessa energiansäästöjä. Kiinteistöjen energiatehokkuuden edistämisessä on huomioitava kiinteistön kokonaisuus, laitteiden oikeanlainen käyttö, laadun varmistaminen sekä ihmisten hyvinvointi”, painottaa Tuomas Qvick, EcoBuildings & Field Services -liiketoiminta-alueen johtaja Schneider Electriciltä.
Monissa kunnissa investoitavan pääoman ja henkilöresurssien puute hidastavat energiatehokkuushankkeiden käynnistymistä. Uudenlaisissa rahoitusmalleissa alkupääoma ei kuitenkaan ole välttämätöntä. ESCO (Energy Service Company) -hankintamallissa ulkopuolinen asiantuntija vastaa energiansäästöhankkeen toteutuksesta, ja kunta maksaa hankkeen kustannukset takaisin syntyneillä säästöillä. Takaisinmaksuajan jälkeen kaikki alentuneiden energiakustannusten säästöt jäävät kunnalle. Suurissa korjaushankkeissa tyypillinen takaisinmaksuaika on noin kymmenen vuotta, mutta kiinteistötekniikan hienosäätö mahdollistaa energiansäästön vain kuukausien takaisinmaksuajalla.
Uudet rahoitusvaihtoehdot tunnetaan vielä melko huonosti, eikä hankintalain kanssa haluta ottaa kunnissa riskejä. Rahoitusmallien yleistymistä hidastavat esteet olisi kuitenkin helppo poistaa oikealla ja ajanmukaisella tiedolla. Raportissa esitellään Vantaalla, Turussa ja Rovaniemellä toteutettuja, onnistuneita ESCO-hankkeita. Edelläkävijäkunnat on palkittu muhkeilla säästöillä, jotka jatkuvat koko rakennuksen elinkaaren ajan.
Taloyhtiöiden kannattaa varautua pitkäaikaisiin sähkökatkoihin ja muihin energiansaantiin liittyviin häiriötilanteisiin. Energiayhtiöt pystyvät takaamaan sähkön saannin myös suurissa häiriötilanteissa, mutta taloyhtiöidenkin kannattaa varautua tekemällä pelastussuunnitelman liitteeksi varautumissuunnitelma.
Kerrostalojen koneellisten ilmanvaihtojärjestelmien huoltoon, ylläpitoon ja toiminnan seuraamiseen ei usein kiinnitetä minkäänlaista huomiota. Niistä voi kuitenkin saada energiansäästöä säännöllisillä huoltotoimilla tai uusimalla koko järjestelmä. As Oy Joensuun Sinipossut uusi ilmanvaihdon lämmitysremontin yhteydessä.
Terveydelle vaarallinen radonkaasu löytää tiensä taloyhtiöihin siinä missä muihinkin kiinteistöihin. Huoneilman radonpitoisuutta pystytään kuitenkin alentamaan melko yksinkertaisilla toimenpiteillä.
Viime talvena koettiin Etelä-Suomessa poikkeuksellisen pitkään jatkuneita kovia pakkasia. Niistä kannattaa ottaa opiksi tulevia talvia varten. Pitkätkään pakkasjaksot eivät aiheuta ongelmia kiinteistönhoidossa, kunhan niihin varaudutaan ajoissa, vakuuttavat asiantuntijat.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään