Uusia veroja näkyvissä?

Yllätys, yllätys: ei sanaakaan kiinteistöverosta nyt. Asumista, väljästi tulkiten, sivuan blogin lopussa.

Suomessa hallitus suunnittelee veneveroa. Itsekin veneilen, mutta kohtuulliseen veneveroon ei maailma kaadu. Monen janoisen veneen ja janoisen kipparin polttoaineissa tosin on jo paljon veroa.

Skeptikoiden mukaan joulun suurin ihme on, että keisari Augustus sai kaikki Rooman hallintoalamaiset maksamaan veroa. Ihme ei monien italialaisten mielestä ole toistunut.

Suomen kirjavan venekannan paneminen verolle voi olla yhtä haasteellista kuin Rooman imperiumin. Vene on rekisteröitävä, jos sen pituus on vähintään 5,5 m tai koneteho 15 kW eli noin 20 hevosvoimaa. Rekisteristä poistaminen on toinen tarina. Koska veneen roikottaminen rekisterissä ei ole maksanut mitään, siellä on tuhansia aavealuksia. Verollepano todennäköisesti putsaisi rekisteriä. Katsastaahan vene tarvitsee vain, jos kuuluu pursi- tai muuhun veneseuraan.

Uusimman tiedon mukaan vero koskisi todennäköisesti veneitä, joiden moottoriteho olisi noin 50 hevosvoimaa. Ei siis kaikkia rekisteröitäviä veneitä.

50 heppaa on metka raja sikäli, että rajan ylittymiseen ei tarvita kovin kummoista pienen avoveneen perämoottoria. Monet perinteisemmistä paateista  kulkevat pienemmällä teholla –  niin meidänkin yli kahdeksanmetrinen ja kaksi tonnia painava, Kekkosen kolmannella kaudella tehty veneemme.

Joku ehdotti purjeveneiden verottamista pituuden mukaan. Silloin voisi käydä niin, että vanha, puurakenteinen, hellästi vaalittu aarre (pituutta runsaat 10 ja leveyttä runsaat kaksi metriä) maksaisi veroa. Nykymallinen, 9,99 metriä pitkä ja kolme leveä, 49-heppaisella apukoneella varustettu ei senttiäkään.

Älköön kukaan provosoituko; emme joudu maksamaan moottorivenevanhuksestamme kummankaan periaatteen perusteella. Ei tässä kateus puhu. Veneet vain ovat vaikeampia verottaa oikeudenmukaisesti kuin autot. Päästöjäkin on hankala käyttää perusteena, vaikka moottorivalmistajat saisivat rehellisyyden puuskan. Monessa veneessä on kone, joka on kampakeraamisella kaudella sovellettu traktorin moottorista.

Pieni sivumuistelus: autovero perustuu meilläkin nyt päästöihin. Hyvä niin, huijauksineenkin.  Ei Suomen aikaisempi, arvoon perustuva verokaan aina järkevä ollut. Saati tehoon perustuva, joka muinoin oli käytössä Ranskassa ja johti kevytrakenteisiin, pienitehoisiin munankuoriin. Tai brittien vero, jonka perusteena oli sylinterin läpimitta kertaa niiden määrä – ei moottorin iskutilavuus. Englannin autoteollisuus teki sitten moottoreita, joiden sylinterit olivat kuin kirnuja. No, sitkeyttä ainakin piisasi.

Alibi tämän laittamiseen Verkkolehteen

Kuten autoveroa ja koiraveroa, myös veneveroa perustellaan julkisen sektorin ao. ryhmälle tarjoamilla palveluilla. Veneilijät saavatkin palveluita, kuten selkeästi merkittyjä ja talven jäljiltä huollettuja väyliä.

Venesatamat ja varsinkin talvisäilytyspaikat näyttävät kuitenkin olevan malka monen kaavoittajan ja veneettömän asukkaan silmässä. Rantaviivaa kannattaa kaavoittaa, koska uuden sellaisen valmistus on… ei kokonaan lopetettu, mutta hidasta. Ainakin Helsingille on annettava tunnustus siitä, että itäisen Lauttasaaren venekerhot ilmeisesti saavat pysyä uuden uljaan rantakadun varrella.

Joillakin pääkaupunkiseudun alueilla talvisäilytys tuntuu häiritsevän myös tonteilla, joille ei ole aikomustakaan rakentaa mitään. Silloin kannattaa täälläkin muistaa, mitä dekkarikirjailija (oto) Kari Häkämies totesi: ”Kotkassa ei ole huviveneitä”. Harvan paatin käyttötarkoitus on aivan pelkkä huvikseen päristely.

PS

Verollepano koskisi myös moottoripyöriä, mopoja, mopoautoja, moottorikelkkoja ja mönkijöitä, myös käyttöesineitä tai tärkeitä vapaa-ajan kavereita monille. Keskustelu näyttää eniten kieppuvan veneveron ympärillä, myös tämä blogini.

Jukka Siren

Kirjoittaja on Suomen Kiinteistölehden 65-vuotias toimituspäällikkö, jonka harrastuksena keväästä syksyyn on merellä liikkuminen hitaasti kajakilla tai vähän nopeammin 46-vuotiaalla veneellä. Oikean talven koittaessa sitten suksilla.

Haluatko kommentoida blogia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle kahden viikon välein!

Tilaa uutiskirje