Turvallisuus, turvallisuus ja turvallisuus

Euroopan parlamenttivaalit ovat jo oven takana. Mistä näissä vaaleissa puhutaan? Vaalien kiistaton ykkösteema on turvallisuus. Venäjän hyökättyä Ukrainaan politiikan agenda on mennyt monella tapaa uusiksi. Meillä Suomessa ja naapurissa Baltian maissa turvallisuuskysymykset ovat korostuneet aivan erityisesti, varsin ymmärrettävistä ja luonnollisista syistä. Euroopan unionin turvallisuuden vahvistaminen tulee näkymään myös tulevan Euroopan komission työlistalla takuuvarmasti.

Turvallisuutta voidaan tarkastella joko kapeasti tai laveammin. Suppeassa katsannossa turvallisuudella tarkoitetaan kovaa reaalipolitiikkaa: sotilaallista suorituskykyä, aseteollisuutta ja liittolaisuutta. Laajempaa kokonaisturvallisuutta tarkasteltaessa voidaan tarkoittaa jo lukuisia asioita: ruokaturvaa, elinkelpoista ilmastoa, sosiaali- ja asuntopolitiikkaa, tekoälykehitystä, demokratiaa ja ihmisoikeuksia.

Kesäkuussa käydään tärkeimmät europarlamenttivaalit pitkään aikaan: Ukrainan sodassa on käsillä kohtalon hetket. Ilmastonmuutos etenee, ja EU:n eteläisistä osissa vettä säännöstellään jo toukokuussa. Asuntopula vaivaa lukuisia unionin maita. Tekoäly mullistanee maailmaa muutamassa vuodessa yhtä paljon kuin internet. Äärioikeisto haastaa demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta eri puolilla Eurooppaa. Kiina ja Yhdysvallat ovat nokat vastatusten.

Ilman turvallisuutta ei ole muutakaan hyvinvointia. Heltymätön tuki Ukrainalle onkin monella tapaa koko Euroopan kohtalon kysymys. Venäjän sotilaallisen laajentumisen pysäyttämisen tulee olla myös jokaisen kiinteistönomistajan prioriteetti: kiinteistö on paljon mukavampaa omistaa omistusoikeutta ja ihmisoikeuksia kunnioittavasta demokratiasta kuin totalitaarisesta sortovaltiosta.

Helmikuussa Helsingin Sanomat povasi asumisesta EU-vaalien isoa teemaa, eikä syyttä. Asuntopolitiikka itsessään ei kuulu EU:n toimivaltaan, mutta monet unionissa tehtävät päätökset vaikuttavat asumiseen. Useampi EU:n jäsenvaltio kärsii asuntopulasta ja asumisen kustannusten noususta, mikä lisää painetta reagoida myös EU-tasolla. Suomessa asuntopula ei ole ongelma, mutta kustannukset ovat kyllä nousseet: esimerkiksi hoitovastikkeet ovat nousseet neljässä vuodessa noin neljänneksellä.

Asuntopolitiikan tulee jatkossakin pysyä läheisyysperiaatteen mukaisesti kansallisissa käsissä. Asuntopulaa on perin vaikeaa ratkaista EU-tasolla, mutta ainakin yhden asian unioni voi tehdä: auttaa jäsenvaltioita luomaan terveet asuntomarkkinat. Tässä vuokrasääntelyn purkaminen on avainasemassa. Jos jostain ruotsalaiset suomalaisia kadehtivat, se on terveet vuokramarkkinat ja asuntojen runsas tarjonta.

Pandemian ja Ukrainan sodan lisäksi istuvat komissio, parlamentti ja neuvosto ovat joutuneet ratkomaan kolmatta, huomattavasti monisyisempää turvallisuusongelmaa: ilmastonmuutosta. Ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkeen ruokaturvasta asumismukavuuteen ja pakolaisuudesta kiinteistöjen arvoon. Istuvan komission esityksiä on kritisoitu kovin sanoin, paikoin aivan perustellusti. Toisaalta tumput suorinakaan ei voi seistä. Erityisesti tarvittaisiin uskallusta puuttua maatalouden ja liikenteen päästöihin. Myös rakennuksissa tehtävällä työllä on iso merkitys, syntyyhän niissä noin kolmannes kaikista ilmastopäästöistä. Vastikään hyväksytty rakennusten energiatehokkuusdirektiivi ja loppuihin asuinrakennuksiin laajennettu päästökauppa kirittävät rakennuskannassa tehtäviä ilmastotoimia.

Lukuisten asiantuntijoiden mukaan yksi merkittävimmistä uhista Euroopan unionille on populistisen äärioikeiston nousu. Äärioikeiston nousua on povattu ennenkin, mutta se ei ole toistaiseksi saanut niskaotetta parlamentissa. Tätä nykyä gallupit näyttävät, että ääri- ja laitaoikeisto vahvistavat asemiaan parlamentissa. Populististen ääriliikkeiden vahvistuminen haastaa Euroopan unionin kykyä tarttua aikamme polttaviin ongelmiin, oli kyse sitten rajan takana uhoilevasta Venäjästä, ilmastokriisistä tai demokratian tilasta.

Näyttää siltä, että näinä aikoina ratkottavat kriisit eivät lopu kesken. Työtä riittää vastuullisille tekijöille.

Suomessa europarlamenttivaalien varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 9.6.2024. Ennakkoäänestyspäivät ovat kotimaassa 29.5.–4.6. ja ulkomailla 29.5.–1.6.