Taloyhtiön rikkaus on erilaiset ihmiset. Eri ihmisillä on myös erilaiset aikataulut. Vuorotyön tekijät elävät usein säännöllisesti epäsäännöllisillä aikatauluilla. Aamutorkut ja iltavirkut eivät aina seinänaapureina pääse samalle aallonpituudelle.
Viime viikkoina taloyhtiömme peltikatto on saanut osakseen ansaittua ja kaipaamaansa vuosikymmenhuoltoa. Osalle asukkaista se tuli äkkiarvaamatta, yllättäen ja kysymättä. Eräs seniori ihmetteli jatkuvaa ukonilmaa, vaikka kirkkaalla päivällä ei salamoita näkynyt. Yötyötä tekevä nuori joutui olemaan evakossa vanhemmillaan, kun työn äänet eivät antaneet unelle tilaa päivällä.
Taloyhtiön hallituksessa saa olla näköalapaikalla erilaisten ihmisten ja erilaisten tilanteiden mukanaan tuomista pirskahteluista. Haasteellisinta on vuorovaikutus, tai paremminkin sen puute. Lienee luonnon laki, että vuorovaikutus muuttuu ärsyyntymisen myötä. Omin korvin kuultuna se purkautuu sanoiksi: ”Pitääkö soittaa poliisille?” ”Isännöitsijää ei kiinnosta taloyhtiön asiat” ” Nyt menen ja pistän ukon järjestykseen”
Musiikilla, tuolla voimauttavalla ja rentouttavalla nautinnon tuottajalla on myös ainakin kahdet kasvot. Toiselle sopii Jazz ja Blues – kolmannelle Järviradio ja Liljankukka. Rokkarit ja Hevarit ovat oma lukunsa. Voimajuomilla on todistetusti heikentävä vaikutus kuuloon ja johtaa joskus ”Napit kaakkoon”.
Yhdelle äänet ovat elämää toiselle hiljaisuus on taivas.
Kerrostaloasumisen laadusta puhuttaessa useimmiten rajoitutaan rakenteisiin ja tekniikkaan. Toivottavasti viihtyvyys ja elämänlaatu jatkossa saa apua ihmisten asiallisesta ja yhteisöllisestä toiminnasta. Haastankin taloyhtiöiden hallitukset vuorovaikutustaloisiin – keskustelemaan ja järjestämään muutakin yhteistä kuin ongelmienratkaisua ja järjestyssääntö-kulttuurijuhlia. Pihatalkoot ja Kaamoskaffit parkkipaikalla voivat lähentää meitä
Syksyn lehti maahan ehti… Siinäkin soi blues..
Haluatko kommentoida blogia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään