Suomessakin keskustelua herättänyt rakennusten energiatehokkuusdirektiivin päivitys lähestyy maaliviivaa. Viime joulukuussa Euroopan unionin jäsenmaita edustava neuvosto, kansalaisia edustava parlamentti ja koko unionia edustava komissio pääsivät sopuun päivityksen sisällöistä. Lopullinen hyväksyminen tapahtuu kevään 2024 aikana. Kun päätösteksti on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä, jäsenvaltioilla kaksi vuotta saakka aikaa tuoda se osaksi kansallista lainsäädäntöä.
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin tarkoituksena on vähentää energian kulutusta ja kirittää jäsenvaltioita kohti päästötöntä rakennuskantaa vuoteen 2050 mennessä. Päivityksen ajurina on luonnollisesti ilmastonmuutoksen hillitseminen, mutta myös Euroopan energiaomavaraisuuden lisääminen ja riippuvuuden vähentäminen Venäjän fossiilisista polttoaineista.
Kiinteistöliitto on työskennellyt päivityksen ensimetreiltä sen eteen, että direktiivistä saadaan kaikin puolin toimiva ja suomalaiseen järjestelmään sopiva. Esimerkiksi muissa Euroopan maissa harvinaisempi kaukolämpö olisi jäänyt kokonaan huomioimatta ilman suomalaisten aktiivisuutta. Useimmat Suomen kannalta keskeisimmät puutteet ja valuviat onkin korjattu prosessin edetessä.
Eittämättä merkittävin parannus matkan varrella on se, että yksittäisten rakennusten sijasta päivitys tarkastelee asuinrakennuskantaa kokonaisuutena. Toisin sanoen yksittäiselle pirtille ei synny velvollisuutta saavuttaa määrättyä energialuokkaa tiettyyn vuoteen mennessä, vaan iso kuva ratkaisee. Huomionarvoista kuitenkin on, että koko asuinrakennuskannan tasolla energiatehokkuuden on parannuttava.
Jäsenvaltiot pääsevät valitsemaan työkalut, joilla tavoitetta edistetään. Samoin edessä on päätös siitä, miten mahdolliset uudet velvoitteet ja kannustimet kohdentuvat. Siitäkin olisi syytä huolehtia, että siirtymä on oikeudenmukainen ja kohtuuttomat tilanteet vältetään. Asuinrakennuksista puhuttaessa puhutaan kuitenkin ihmisten kodeista ja merkittävimmästä osasta kansallisvarallisuutta.
Yli kolmasosa EU:n jäsenmaiden päästöistä syntyy rakennuksissa. Yli 40 prosenttia kaikesta energiasta kulutetaan rakennuksissa. Rakennuksien energiatehokkuuden ja puhtaan energian parissa tehtävä työ onkin ilmastonmuutoksen ja sen haittojen torjunnan ytimessä. Pohjoinen Suomi lämpenee kaksi kertaa muuta maapalloa nopeammin. Se tarkoittaa vaikeutuvia sääolosuhteita eli rakenteisiin puskevaa kosteutta, tukalia helteitä ja kohonnutta tulvariskiä – muiden muassa.
Riippumatta siitä, mihin asentoon kotimainen lainsäädäntö asettuu, on energiatehokkuuden parantaminen syytä pitää mukana rakennuksen peruskorjaus- ja parannussuunnitelmissa. Viisas taloyhtiö selvittää lähtötilanteensa ja pohtii, miten energian kulutusta voidaan vähentää. Huolella harkitut ja hyvin toteutetut energiatehokkuutta parantavat ratkaisut eivät mene hukkaan, vaan vähentävät päästöjä ja säästävät euroja alentuneina energiakustannuksina.
Viisas taloyhtiö ei myöskään säästä suunnittelusta, vaan selvittää juuri omaan kiinteistöön sopivat ratkaisut yhdessä riippumattoman asiantuntijan kanssa.
Haluatko kommentoida blogia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään