Ruotsissa julkaistiin lastenlääkäri, stressitutkija Gösta Alfvénin kirja ”Ohälsosam arkitektur”, jossa hän analysoi rakennetun ympäristön vaikutusta ihmisten fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen.
Kirjassa kuvataan, kuinka funktionalistisen arkkitehtuuriajattelun jälkimainingeissa nähtiin vanhojen rakennusten ja kaupunkikeskustojen laajamittainen purkuvimma, erityisesti 1900-luvun puolivälin jälkeen. Ne korvattiin uusilla elementtitaloilla, vastaukseksi suureen asuntotarpeeseen.
Ihanteista ja toiveista huolimatta ei kuitenkaan saatu toimivia tai terveyttä edistäviä, vaan heikkolaatuisia, epäviihtyisiä ja suorastaan stressiä aiheuttavia rakennuksia ja alueita.
Äskettäin myös Svenska Dagbladet nosti esiin rakennetuissa ympäristöissä sallittuja ja kiellettyjä, terveyteen ja viihtyisyyteen vaikuttavia ratkaisuja.
Esimerkkinä sallitusta ja viihtyisyyttä lisäävästä ympäristöstä lehti mainitsee uuden, suositun tukholmalaisravintolan, joka on sisustettu perinteiseen pariisilaistyyliin. Ravintolakriitikot eivät ole arvostelleet sisustusarkkitehtuuria ”kopioksi” tai ”epäaidoksi kulissiksi”, vaan laadukkaita materiaalivalintoja ja viihtyisää tunnelmaa ihaillaan.
Ja kauppa käy.
Lehti kysyykin: Jos samalla logiikalla toteutettaisiin kokonaisia taloja tai kortteleita, ajallemme tyypillisten tylyjen laatikkojen sijaan, kuinka viihtyisiä uudetkin rakennetut ympäristömme voisivat ollakaan?
Myös lastenlääkäri-stressitutkija tarjoaa yhdeksi lääkkeeksi katsoa onnistuneita esimerkkejä ennen funktionalismia vaikuttaneesta arkitehtuurista ja kaupunkisuunnittelusta, joissa kauneus ja käyttökelpoisuus yhdistyvät, ja joissa ihmiset viihtyvät.
Onnistuisimmeko siten jatkossa entistä paremmin luomaan uusiakin viihtyisiä, eläviä, terveellisiä, toimivia, jopa kauniita, ihmisille tarkoitettuja ympäristöjä?
Tallenna