Lahjottu puheenjohtaja

Kuluneen viikon aikana on puhuttanut sekä isännöitsijöitä että taloyhtiöiden hallitusten jäseniä Kauppalehden nettisivuilla julkaistu  Alma Talentin pörssitoimituksen esimiehen Petri Koskisen kirjoitus siitä, että asumiskuluja nostaisivat lahjotut isännöitsijät ja puheenjohtajat. Kirjoitus ei tarjoa mitään faktaa siitä, mihin väite perustuisi. Ilmeisesti Koskisella on jokin omakohtainen kokemus, jonka kautta hän yleistää lahjonnan kaikkiin suomalaisiin taloyhtiöihin ja niiden puheenjohtajiin.

Tunnustan, että on minuakin lahjottu – nimittäin jääkaappimagneetilla ja alan kirjallisuudella. Tällaisia lahjuksia olen isännöintitoimistolta saanut. Edellinen toimisto ei lahjonut mitenkään. Onko siis turmiollista ottaa tällaisia lahjuksia vastaan? Näiden yli viiden puheenjohtajavuoden aikana en ole kertaakaan törmännyt siihen, että kukaan olisi minua lahjonut, saatikka olisin työssäni kuulut mitään tähän viittaavaakaan.

Maltilliset korotukset

Tarkistin juuri isännöintitoimiston korotusviestistä, että sopimuksemme hintaa korotettiin maltilliset 3 % tälle vuodelle, viime vuonna hintoja ei korotettu lainkaan. Olemme kilpailuttaneet sopimuksia aika ajoin, joten omaa taloyhtiötä ei voi moittia huonosta taloudenpidosta. Toki sellaisiakin taloyhtiöitä löytyy, jotka tyytyvät nykyiseen palveluun ja hintaan, mutta kukin toimii tyylillään.

Holtittoman menon tyrmään siis täysin. Viime tilikaudella kiinteistön hoitokuluista suurimman osan veivät lämmitys, vesi- ja jätevesimaksut, sähkö, jätehuolto, vahinkovakuutukset ja kiinteistövero. Näitä kuluja on hankala välttää ja verottaja ja muut tahot näitä maksuja haluavat koko ajan korottaa. Isännöinti (hallintokulut) ja lämmitys olivat lähes yhtä suuri kustannuserä taloyhtiölle.

Valvoja valvomaan

Taloyhtiön kannattaa ottaa isoissa korjaushankkeissa mukaan ulkopuolinen valvoja. Jos on pelkoa siitä, että isännöitsijää lahjotaan urakoitsijoiden puolelta, on valvoja puolueeton taho, joka hoitaa asiat taloyhtiön kannalta parhaalla tavalla. Kaikilla isännöitsijöillä ei ole tietotaitoa tai aikaa hoitaa isoja korjaushankkeita, joten silloin valvoja ja mahdollisesti myös projektipäällikkö on hyvä palkata hankkeeseen.

Taloyhtiölle on eduksi, kun isännöitsijä tuntee urakoitsijoita ja osaa suositella parhaat tekijät. Olisihan se aikamoista sika säkissä -hommaa, jos joka kerta pitäisi ottaa tuntematon urakoitsija, jonka työnlaadusta ei olisi takeita. Referenssit ovat ratkaisevassa asemassa urakoitsijaa valittaessa hinnan lisäksi.

Vaikka korjausrakentamisessa tilanne onkin ylikuumentunut, ei taloyhtiön missään nimessä kannata jättää korjaushankkeita odottamaan! Kiireellä korjaaminen on aina huono vaihtoehto. Suunnitelmallinen kiinteistönpito pitäisikin olla kaikilla taloyhtiöillä käytössä, mutta valitettavasti näin ei ole. Kiinteistöliiton tutkimuksen mukaan alle 60% taloyhtiöistä on tehnyt lakisääteisen kunnossapitotarveselvityksen. Nyt tsemppiä taloyhtiöt!

Vastikkeiden laskemiseen tulee olla aina hyvä syy. Korjausvelkaa ei saa kerryttää taloyhtiölle, sillä korjaukset tulevat joka tapauksessa vastaan. Erilaisten energiaremonttien avulla voidaan päästä siihen tilanteeseen, että yhtiön lämmityslaskut laskevat ja vastiketta voidaan jopa hieman alentaa.

Mukaan yhtiökokoukseen ja hallitukseen

Osakkaan kannattaa osallistua yhtiökokoukseen ja hallituksen toimintaan. Tällöin pääsee itse vaikuttamaan asioihin. Yhtiökokouksessa on aina mahdollisuus kysyä, vaikkapa niitä isännöitsijän kokouspalkkioiden summia. Hyvä hallitus tiedottaa asukkaita ja osakkaita kokouksiensa päätöksistä. Valitettavasti pöytäkirjoja ei voida julkaista kaikille, sillä kokouksissa käsitellään muun muassa maksamattomia vuokria ja vastikkeita sekä varoituksia. Viestintäsuositus kannattaakin ottaa käyttöön omassa taloyhtiössä ja viestiä aina kun on tarpeellista. Kiinteistöliitto Pirkanmaan teettämän tutkimuksen mukaan viestintäsuositus tunnetaan valitettavan heikosti.

Yhteisöllisyyden lisäämistä suositan myös taloyhtiöihin, mutta ei se käskemällä tule. Asukkaita kun ei tunnu kiinnostavan. Jos Koskisella tähän on hyvä neuvo, niin mielelläni sen kuulisin. Pienissä taloyhtiöissähän tällä hetkelläkin hoidetaan kökkätyönä (talkoilla) kaikki aina lumitöistä isännöintiin. Tosin niin kauan kun kiinnostuneita riittää näihin töihin, suuntaus tuntuu olevan, että nämäkin työt ulkoistetaan pikku hiljaa pois kun hommat ei kiinnosta tai niitä ei ehditä/osata tehdä. Kuinkakohan moni onkaan piilotellut pihatalkoita kotonaan verhot kiinni?

Journalistin ohjeissa muistutetaan, että ”Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta”. Koskisen kannattaakin kerrata nämä ohjeet. Toki hänkin voisi kertoa, millaisia etuja itse on journalistina saanut ja ovatko ne vaikuttaneet hänen kirjoittamiinsa artikkeleihin? ”Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Hänen ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus eikä vaatia tai vastaanottaa etuja, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden tai ammattietiikan.”

Mervi Ala-Prinkkilä

Kirjoittaja on Suomen Kiinteistölehden verkkotuottaja ja toimittaja, joka toimii taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana Etu-Töölössä Helsingissä. Harrastuksiin kuuluu muun muassa vapaa-ajan asunnon kunnostus, erilaiset luottamustehtävät ja marttailu.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje