Isännöitsijöiden läpivalaistava yhteistyösopimukset

Isännöintiala ongelmineen on ollut tikun nokassa kuluvan vuoden aikana. Lokakuussa YLEn MOT-ohjelma kertoi isännöitsijöiden rahastavan taloyhtiöitä palveluverkostomaksuilla, lähipiirihankinnoilla ja muilla kyseenalaisilla tavoilla.

Vähemmälle huomiolle MOT:n jutussa jäi siinä haastatellun rikosoikeuden professorin juridinen tulkinta isännöinnin ja taloyhtiöille palveluja myyvien yritysten välisistä sopimuksista. Professorin mukaan isännöintiyrityksen ja palveluntuottajan välinen yhteistyö, mikäli isännöintiyritys hyötyy siitä taloudellisesti, voi tietyin edellytyksin olla rikos, lahjonta elinkeinotoiminnassa.

Jokaisen isännöintiyrityksen kannattaisi nyt läpivalaista omat yhteistyösopimuksensa asiakkailleen.

Peruskysymys on yksinkertainen: jos taloyhtiö tekee hankinnan isännöitsijän suosittelemalta yritykseltä, hyötyykö isännöintiyritys hankinnasta provisioiden tai vastaavien muodossa? Välttämättä tämäkään ei ole ongelma, jos toimitaan avoimesti. Mutta mikäli isännöitsijä saa palveluntuottajalta taloudellista etua, siitä tulee proaktiivisesti ja avoimesti kertoa taloyhtiölle, koska muuten on vaarana, että kyse voi olla lahjusrikoksesta, kuten professori tulkintansa esitti.

Jo pelkkä epäilys taloyhtiöiden hankintojen korruptoitumisesta on vakava asia. Kun suomalaisten asunto-osakeyhtiöiden läpi virtaa vuosittain massiiviset 11 miljardia euroa erilaisten hankkeiden ja hankintojen kautta, ovat niihin liittyvät korruptiiviset rakenteet aina myös yhteiskunnallisia ja kansantaloudellisia ongelmia.

Lähtökohtaisesti isännöintiyritysten ja palveluntuottajien yhteistyössä ei ole mitään väärää. Yhteistyöverkostot ovat isännöintitehtävien hoitamiselle jopa elinehto. Silti on tiedossa, että näissä yhteistyökuvioissa liikutaan liian usein ns. harmaalla alueella. Valitettavasti ongelmiin ja rakenteisiin ei olla juuri haluttu puuttua toimialatasolla. Tämän sietäisi muuttuvan, mikäli isännöintialan imagoa halutaan tosissaan kehittää.

Eri ammattien arvostuksia mittaavien tutkimusten mukaan isännöitsijä-ammatin imago nimittäin ei ole hääppöinen. Tämä on sääli, koska taas asiakastyytyväisyystutkimusten mukaan taloyhtiöt arvostavat oman isännöitsijänsä työtä korkealle. Isännöinnin ongelmat ovatkin yritysten ahneissa liiketoimintamalleissa ja alan rakenteissa, eivät henkilöisännöitsijöissä.

Epäterveille ja jopa laittomille sopimusmalleille tai “maan tavalle” ei saa antaa tilaa. Ellei isännöintiyritys itse läpivalaise yhteistyösopimuksiaan, taloyhtiön hallituksen tulee sitä vaatia. Toimialatasolla tulee myös ryhtyä määrätietoisiin toimiin isännöintiyritysten ja palveluntuottajien välisen yhteistyön pelisääntöjen tarkistamiseksi. Eikä olisi pahitteeksi, vaikka isännöinnin toimialajärjestöt samalla itsekin avaisivat omien yritysyhteistyösopimustensa laajuuksia ja sisältöjä.

Kimmo Karvinen
Taloyhtiöklubi-toiminnan kehittäjä
Helsinki

Kimmo Karvinen

Kirjoittaja on yrittäjä, joka toiminut kiinteistöalan kehittämisen parissa jo vuodesta 2004 saakka. Hänen ammattillinen missionsa on löytää ratkaisuja asunto-osakeyhtiökentän kroonisiin haasteisiin. Yhteistyössä järjestöjen, isännöintiyritysten ja taloyhtiöiden kanssa Kimmo on kehittänyt mm. isännöintitoimialan ja isännöintiyritysten asiakaskokemusta sekä taloyhtiöiden osakaslähtöisiä strategisen johtamisen malleja. Vuosina 2005-2017 hän on vastannut koko isännöintitoimialan asiakastyytyväisyystutkimuksista. Nykyään Kimmo kehittää yrityksensä Good House Oy:n kautta taloyhtiöiden alueellisen energiatehokkuusyhteistyön konseptia (Taloyhtiöklubi).

Keskustelu

kommentoi

  1. Jouko Hokkanen

    Tärkeä asia! Avoimuus kunniaan!

    Tykätty 0 kertaa

  2. Eero Ravantti, eero.ravantti@stronger.fi, www.stronger.fi

    Kimmo Karvinen: ”Kun suomalaisten asunto-osakeyhtiöiden läpi virtaa vuosittain massiiviset 11 miljardia euroa erilaisten hankkeiden ja hankintojen kautta, ovat niihin liittyvät korruptiiviset rakenteet aina myös yhteiskunnallisia ja kansantaloudellisia ongelmia.”

    Kirjoittaja on harvinaisen selkeästi kiteyttänyt oleellisen, jonka luulisi sytyttävän valon jopa passiivistenkin taloyhtiöpäättäjien päässä! Avoimuutta ja läpinäkyvyyttä aiheellisesti peräänkuulutetaan niin politiikkaan, yritystoimintaan kuin järjestöihinkin.

    Monilla aloilla edistystä on tapahtunutkin, mutta kiinteistöalalla yli satavuotiaat perinteet ja savupiipputeollisuuskaudelta periytyvät rakenteet jarruttavat muutosta, joka väistämättä on edessä. Mitä nopeammin 11 miljardin euron markkinoilla ostajat, joista suurin osa on tavallisia taloyhtiöitä, heräävät valvomaan etujaan, sitä nopeammin rakenteellisesta korruptiosta päästään eroon.

    Tykätty 0 kertaa

  3. Niininen Merja

    Isot firmat ostava pienempiä ja syntyy isoja toimijoita- niiden on helpompi piilottaa kytkökset ja bonusrahat. Maan tapa. Yrityksen tarkoitus on toki tuottaa voittoa, mutta olisipa kiva tietää onko olemassa OSUUSKUNTIA, jotka hoitavat isännöintiä ja huoltoa.

    Tykätty 0 kertaa

Kommentointi on suljettu.

Kiinteistölehden kommentointiohjeet

Julkaisemme kommentteja arkipäivisin (pl. loma-ajat). Kommentoithan asiallisesti ja muut huomioon ottaen. Tämä kommenttikenttä on tarkoitettu yllä olevaa artikkelia koskevaa keskustelua varten. Täällä ei saa mainostaa eikä spämmätä. Emme myöskään vastaa tällä palstalla lakikysymyksiin tai korjaushankkeita koskeviin ongelmiin. Niihin saat apua Kiinteistöliiton neuvontapalveluista

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje