Isännöinnillä ja kiinteistöalalla valtaisa merkitys

Tilastokeskuksen toimialatilaston mukaan Suomessa toimii noin 1 200 yritystä, joiden päätoimiala on kiinteistöjen isännöinti. Yrityksistä noin 750 tarjoaa isännöintipalveluita, ja isännöintiala työllistää noin 5 000 alalla toimivaa. He vaikuttavat 2,7 miljoonan suomalaisen kerros- ja rivitaloasukkaan elämään.

Päätoimisia isännöitsijöitä on noin 2 500. Isännöintipalveluita ostaa puolestaan noin 50 000 taloyhtiötä. Isännöinti on mukana vuosittain noin 7 miljardin euron hankinnoissa. Vertailukohdaksi mainittakoon, että F35-hävittäjien hankintahinta Suomelle on 8,3 miljardia euroa, ja Nord Stream 2 -kaasuputki on maksanut noin 10 miljardia euroa. Isännöintialan yrityksessä työskentelee tyypillisesti 3–5 työntekijää, ja kaikista alan työntekijöistä naisia on 55 prosenttia.

Rakli kertoo, että kiinteistövarallisuus muodostaa 70 prosenttia Suomen kansallisvarallisuudesta, ja tämän omaisuuden hoito, eli kiinteistöalan toiminta, muodostaa noin 13 prosenttia bruttokansantuotteesta. Edelleen, kun huomioidaan alaan olennaisesti liittyvän rakennus- ja rakennusaineteollisuuden, alan ekosysteemin painoarvo bkt:sta on jo lähes 25 prosenttia. Rakennusinvestointien osuus kiinteistöinvestoinneista on lähes 60 prosenttia. Kiinteistö- ja rakentamisala myös työllistää suoraan 12 prosenttia työvoimasta. Ala tuottaa merkittävän osan verotuloista, eikä pelkästään kiinteistöveron muodossa.

Kun Suomen rakennuskannan arvoksi tontteineen voitaneen laskea noin 500 miljardia euroa, lasketaan asunto-omaisuuden arvon kansantaloudessamme olevan noin 350 miljardia euroa. Ei saa eikä voi olla samantekevää, miten tätä omaisuutta hoidetaan. Valitettavasti olen usein mitä erilaisimmissa tilanteissa törmännyt tilanteeseen, jossa olen joutunut toteamaan, että näin kuitenkin on.

Isännöinti pyrkii tekemään suomalaisten asumisesta vaivatonta ja pitämään asumiskustannukset kohtuullisina, vaikkakin julkisvallan kunnalliset monopolimaksut ja veropolitiikka tuntuvat väkisinkin lisäävän asumiskustannuksia. Kiinteistöiltä on helppo lohkaista lisää rahaa; niitä kun ei voi siirtää mihinkään muualle. Osaavan isännöinnin kokemus ja asiantuntijuus ovat puolestaan avainasioita esimerkiksi isojen peruskorjausten kohdalla.

Asuinrakennuskannan vanheneminen ja kasvava peruskorjaustarve kasvattaa isännöinnin merkitystä. Tulevaisuudessa isännöinti on entistä enemmän asiakaspalvelua, viestintää ja talouden asiantuntemusta. Jatkuvasti lisääntyvä digitaalisuus antaa aivan uusia mahdollisuuksia edellä mainituilla tärkeillä sektoreilla ja mahdollistaa entistä suuremman avoimuuden ja läpinäkyvyyden, mikä puolestaan yleensä johtaa luottamuksen myönteiseen kehitykseen. Kellonajasta riippumatta isännöinnin asiakkailla voi olla käytettävissään ajantasainen ja oikea tieto. Myös isännöinnin on siis uudistuttava ajan kehityksen mukana.

Markkinatalouteen kuuluu kilpailu. Se on hyvä ja liikkeellä pitävä voima. Jo pelkästään isännöintipalveluissa on niin monta muuttuvaa tekijää, ettei niin osto-osaaminen kuin myyminenkään ole yksinkertainen asia. Jos ja kun tuijotetaan pelkkää hintaa, tipahdetaan helposti sudenkuoppaan. Kun valitaan hyvää isännöintiyhtiötä ja isännöitsijää tiimeineen, eli toimitusjohtajaa kiinteistölle, asiaa voi miettiä siten, että laittaa liikkeelle tarjouspyynnön, jossa valitaan toimitusjohtajan tehtävään sellainen, joka jättää halvimman tarjouksen! Eikö kuitenkin aina pitäisi hakea parasta kuhunkin tehtävään? Korjausvajeet kasvavat helposti, minkä seurauksena kiinteistöomaisuuden arvo laskee. Tämä merkitsee osakkaan/asukkaan sijoituksen, omistuksen, arvon laskua. Halvasta tulee kallista. Osaamisesta kannattaa maksaa. Se kun yleensä maksaa itsensä takaisin korkoineen.

Isännöintiä ajatellen on ollut mielenkiintoista seurata, kun pääomasijoitusyhtiöt, usein myös ulkomaiset, ovat tulleet Suomen isännöintimarkkinoille. Se kuuluu arvostamaani vapaaseen markkinatalouteen ja kilpailuun. Kuinkahan kiinteistön hallituksen isännöinnistä päättävä jäsen, saati osakas/asukas kuitenkaan tietää, kuka hänen asioitaan hoitavan isännöintiyhtiön omistaa. Onko omistus kotimainen vai ulkomainen ja mahdollisesti mistä maasta? Asialla on siinä mielessä merkitystä, että kotimainen perheyhtiö toimii pitkäjänteisellä aikasektorilla, pääomasijoittaja aivan toisenlainen ansaintalogiikka mielessään. Molemmat toki kunniallisia toimintatapoja. Asiaa kuitenkin kannattaa tarkastella osto-osaamisen ikkunasta.

Joka tapauksessa tosiasia on, että isännöinnillä on erittäin suuri merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa. Ja kun näkökulmaa laajennetaan koko kiinteistötoimialaan, puhutaan yhdestä kansantalouden moottoreista. Kun kiinteistötoimiala työllistää suoraan noin 120 000 työntekijää, kiinteistö- ja rakennusala työllistävät yhteensä noin 300 000 suomalaista.

Hyvää ja rauhallista joulua sekä onnellista uutta vuotta teille kaikille lukijoilleni!

Covid-19 haastaa meitä muunnoksineen, kotimaassa, ulkomailla, globaalisti. Pidetään huolta ja pysytään terveinä. Tämä on yhteispeliä.

Blogin kirjoituksen pariin on tarkoitus palata uuden vuoden myötä.