Huomioidaanko iäkkäät taloyhtiöiden digipalveluissa?

Asukasviestinnän ja asukaspalvelujen digitaalisten ratkaisujen avulla taloyhtiöissä pyritään parantamaan asukkaiden arkea, lisäämään vuorovaikutusta ja tehostamaan hallintoa.

Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry:n Ikäteknologiakeskuksen kyselyn mukaan suurin osa ikääntyneistä käyttää digitaalisia palveluja, mutta monet kokivat digitaitonsa riittämättömiksi ja kertoivat haluavansa oppia lisää. Kun digipalveluja ei käytetty, syitä olivat muun muassa osaamisen ja välineiden puute. 

Jos taloyhtiössä siirrytään käyttämään sähköisiä palveluja, tulee asukkaiden lähtökohdat ottaa huomioon. Digitaidottomuus voi pahimmassa tapauksessa syrjäyttää asukkaan taloyhtiön palveluista. Parhaimmillaan digipalvelut ratkaisevat vanhusten asumiseen liittyviä haasteita.

Digipalveluiden käyttöönottokoulutus ja tuki

Senioreiden digitaidot vaihtelevat. Joillekin uusien palvelujen käyttöönotto tuottaa vaikeuksia. Asukkaat voivat kaivata kädestä pitäen apua niin sovelluksen lataamisessa älypuhelimelle kuin sen käyttöönotossakin. Digitaalisten asumisen palveluiden käyttöönottokoulutus voi olla yhteisöllinen tapahtuma, jossa asukkaat kokoontuvat yhteen harjoittelemaan. Taloyhtiön sisäinen digituki voi vahvistaa naapurisuhteita ja luoda turvallisuuden tunnetta.

Lahden vanhusten asuntosäätiö on kokeillut asukkaiden digikoulutusta hyvin tuloksin taloyhtiössä, jossa kaikki toimii diginä. Vanhusten asuntosäätiön Kartanonkulmassa hyvinvointiteknologian opiskelijat värvättiin auttamaan asukkaita uusien palveluiden käyttöönotossa. Jatkossa opastusta antamaan valitaan vapaaehtoisia asukkaita, jotka hallitsevat sovellusten käytön. 

Kuulemalla ja osallistamalla ikääntyneitä digitaalisten ratkaisujen kehityksessä taloyhtiö voi taata tasavertaisen osallisuuden palveluiden käyttämisessä.

Sovellusten mahdollisuudet

Tapasin hiljattain asukasviestinnän ja asukaspalvelujen digitaalisia ratkaisuja kehittävän yrityksen edustajan, jonka kanssa keskustelin digipalveluiden mahdollisuuksista iäkkäiden asukkaiden huomioimiseksi.

Jos taloyhtiössä on sähköinen ovenavaus koodilla, on siihen mahdollista asentaa asukassovelluksessa myös väliaikaisia koodeja. Asukas voi antaa koodin esimerkiksi tavarantoimittajalle tai siivoojalle, kun sisäänpääsyn tarve on tilapäinen.

Taloyhtiöllä voisi olla omistuksessaan asukkaille lainattavaksi esimerkiksi helppokäyttöisiä pädejä tai liikkumisen apuvälineitä. Sähköistä varauskalenteria voi käyttää lainattavien välineiden varaamiseen.

Porrasnäyttöä voi hyödyntää ilmoitustauluna, jossa tarjotaan ja pyydetään naapuriapua vaikkapa lampunvaihtoon tai roskien viemiseen. Älylaitettakaan ei välttämättä tarvitse omistaa, varauskalenterin ja muiden palvelujen käyttö onnistuu myös porrasnäytöltä. Silloin ei myöskään tarvitse osata hiiren käyttöä, kun näyttö toimii kosketuksella. Näytön tekstiä on mahdollisuus suurentaa, jos näkeminen on vaikeaa. Mietimme myös, olisiko porrasnäytöstä tulevaisuudessa mahdollisuus kehittää puhuva ja/tai ääniohjattava versio.

Maura Tiuraniemi

Kirjoittaja on Ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö -hankkeen hanketyöntekijä ja ammateiltaan sosionomi, isännöitsijä ja asumisneuvoja, jolla on runsaasti kokemusta ikääntymisen tuomista haasteista asumisessa. Hän on myös taloyhtiön hallituksen jäsen.

Haluatko kommentoida blogia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle kahden viikon välein!

Tilaa uutiskirje