Syysaurinko paistaa, ja ulos olisi kiva päästä. Ja ulkoilun jälkeen takaisin sisään. Mutta kun jalka on kipsissä, on portaita vaikea kulkea. Miten ihmeessä kolmannen kerroksen 87-vuotias on pärjännyt rollaattoreineen kaikki nämä vuodet?
Esteettömyyttä kannattaa taloyhtiössä tuumia pykälää pidemmällä aikavälillä kuin vain tulevan kauden toiminta- ja taloussuunnitelmaa silmällä pitäen. Vaikka osakkaat tai vuokralaiset olisivat nyt notkeita keski-ikäisiä tai ehkä jopa nuoria, tulee päivä, jolloin kynnykset ovat korkeampia.
Itse asiassa kuka tahansa saattaa päätyä tilanteeseen, jossa esteettömyys näkyy aivan uudella tavalla kullanarvoisena asiana. Oivallukseen ei välttämättä tarvita murtunutta jalkaa. Rollaattorilla tai lastenvaunujen kanssa voi olla vaikeaa sompailla portaissa ja käytävillä.
Esteettömyys on vastuuta kaikista asukkaista
Esteettömyys merkitsee asumisen turvallisuutta ja laatua. Se kertoo oikeista asenteista ja erilaisuuden huomioon ottamisesta. Esteetön ympäristö ei erottele ihmisiä heidän toimintakykynsä perusteella.
Esteettömyyden tasoa voi kuka vain testailla kotiympäristössä. Saatko ulko-oven helposti auki? Entä avautuuko se vain vasemmalla kädellä? Saatko oven auki kauppakassin kanssa? Jos kynnystä ei poisteta, sähköpyörätuolin käyttäjä ei pääse kerhohuoneeseen.
Esteettömyysajattelu ylettyy pihalle asti. Jos lumien auraus tai muu talvihuolto viivästyy, joku asukkaista ei voi mennä ulos. Esteettömät ratkaisut palvelevat kuitenkin usein kaikkia.
Taloyhtiön osakkaalla on oikeus tehdä esteettömyyttä parantavia muutoksia sekä omaan asuntoonsa että yhteisiin tiloihin. Toki muutostyöstä pitää ilmoittaa etukäteen yhtiölle. Muiden asukkaiden toimiin vaikuttaviin muutostöihin tarvittavat luvat kannattaa tietysti käsitellä yhtiökokouksessa.
Vaikka peruslähtökohta on se, että asukas toteuttaa muutoksen omalla kustannuksellaan, taloyhtiö voi ajatella esteettömyyttä laajemmin, kaikkia asukkaita ajatellen. Porrashissi, oven sähköinen avausjärjestelmä tai sisäänkäynnin luiska ovat asioita, jotka voivat vaikuttaa kaikkien asukkaiden toimintaan. Usein jopa arkea helpottaen.
THL:n verkkosivuilla tiivistetäänkin oivaltavasti, että ”esteettömyys on ajattelutapa, ei erityisjärjestely”.
Esteettömyys parantaa paloturvallisuutta
Esteettömyyden huomioiminen on suorastaan säädöspohjainen asia esimerkiksi paloturvallisuuden näkökulmasta. Rakennuksessa on oltava riittävästi sopivasti sijoitettuja, tarpeeksi väljiä ja helppokulkuisia uloskäytäviä, jotta poistuminen hätätilanteessa sujuu helposti ja riittävän nopeasti.
Kerrostaloissa asuntojen toisena poistumisreittinä toimii yleensä parveke tai helposti avattava ikkuna, josta pelastuslaitos pääsee hakemaan asukkaan turvaan maan pinnalle. Ulko-oven lisäksi kannattaa siis tarkastella esteettömiä kulkureittejä toiseenkin suuntaan.
Esteettömyyden kartoituslomakkeita, tarkistuslistoja ja koko ESKEH-kartoitusmenetelmä, joka on tarkoitettu rakennusten ja niiden ulkoalueiden kartoittamista varten, löytyy Invalidiliiton sivuilta.
Haluatko kommentoida blogia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään