Suomi on ollut pian 30 vuotta Euroopan unionin jäsenenä. Taloyhtiöiden arjessa EU-asetukset ja direktiivit tulevat todeksi muun muassa energiatehokkuusvaatimuksissa, ympäristö- ja jätehuoltopykälissä sekä asumisturvallisuuden ja tukirahoituksen kysymyksissä.
Missä EU, siellä ongelma. Slogan oli takavuosina monen suomalaisen huulilla varsinkin silloin, kun puhe kääntyi EU:ssa vireillä olleisiin ylikansallisiin lakihankkeisiin. Huutia saivat paitsi taannoiset kurkkudirektiivit ja kumisaappaiden käyttöohjeet, myös monet muut ”Brysselin pykälät”, joilla ei katsottu olevan maalaisjärjen kanssa mitään tekemistä.
EU:n vuosikymmenten saatossa luomasta pykäläviidakosta löytyy toki pilkunviilausta ja turhaa byrokratiaa. Brysselin kunniaksi on kuitenkin laskettava, että tavallisen suomalaisen arkea aidosti turvaavia ja helpottavia säädöksiä on huomattavasti enemmän.
Artikkeli on kirjautuneille
Kiinteistömedia-tilin luomalla pääset lukemaan tämän artikkelin ilmaiseksi. Luo tunnus tai kirjaudu sisään!
Taloyhtiöissä ei vielä ole tunnistettu energiayhteisöjen ja hyvityslaskennan taloudellisia hyötyjä taloyhtiöille ja asukkaille. Hyvityslaskennan avulla taloyhtiöt voisivat hyödyntää aurinkosähköä yhtiön sähkönkulutuksen lisäksi laskennallisesti myös asuntojen sähkönkulutukseen.
Energiayhteisöjen perustaminen on hiipunut lähes kokonaan vuodesta 2021, jolloin yhteisöjen perustaminen tuli mahdolliseksi. Edes sähköenergian voimakas hintaheilahtelu ei ole saanut energiayhteisöjä kasvuun.
Taloyhtiöiden mahdollisuus saada lainaa energiatehokkuusinvestointeihin helpottui kesällä, kun Euroopan investointirahasto (EIR) teki lainoista takaussopimukset keskeisten suomalaispankkien kanssa. Suurta ryntäystä lainahanoille ei ole kuitenkaan vielä taloyhtiöiden keskuudessa näkynyt.
Helsingin Pihlajistossa 15 taloyhtiötä yhdisti voimansa kiinteistönhoitopalveluiden kilpailuttamiseksi. Kilpailutuksella saavutettiin niin säästöjä kuin laadukkaampaa palvelua.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään