Myönnettyjen rakennuslupien määrä ennätyksellisen korkea.
Helsingissä valmistui vuonna 2017 4 890 asuntoa, aloitettiin 5 071 asunnon rakentaminen ja myönnettiin rakennuslupa ennätykselliselle 8 232 asunnolle. Valmistuneita asuntoja oli noin 11 prosenttia eli noin 500 asuntoa enemmän kuin edellisenä vuonna. Myönnettyjen rakennuslupien määrä kasvoi edellisvuodesta peräti noin 47 prosenttia. Vuodenvaihteessa oli rakenteilla 6 923 asuntoa ja lupa oli myönnetty 7 598 asunnon rakentamiseksi.
Alueittain tarkasteltuna eniten asuntoja valmistui Länsisatamaan, 1 162 asuntoa. Merkittäviä valmistuneiden asuntojen kaupunginosia olivat myös Vuosaari, Lauttasaari ja Herttoniemi. Alkaneiden asuntojen ja myönnettyjen lupien valossa seuraavina vuosina asuntotuotannon suurin keskittymä tulee olemaan Kalasatamassa. Asuntoaloituksia oli viime vuoden aikana paljon myös Kuninkaantammessa ja Herttoniemessä.
Valtion tukemien vuokra-asuntojen tuotanto oli likimain hallintamuotoja koskevan tavoitteen mukaista. Viime vuonna aloitetuista ara-vuokra-asunnoista reilut 60 prosenttia on kaupungin omaa tuotantoa. Välimuodon tuotanto (asumisoikeusasunnot sekä säännelty omistus- ja vuokratuotanto) jäi prosentuaalisesta tavoitteestaan reilut 10 prosenttiyksikköä. Sääntelemättömästä tuotannosta vuokra-asuntoja oli noin 30 prosenttia.
Helsingin tavoitteena on, että vuodessa valmistuisi 6 000 asuntoa. Tähän ei vielä viime vuonna päästy. Asuntomarkkinatilanteen suurin haaste liittyy uusien hankkeiden käynnistämisvaikeuksiin erityisesti säännellyn tuotannon osalta. Rakennuttajat ovat saaneet vain vähän tai eivät lainkaan tarjouksia urakoihin. Helsinkiin tarvitaan lisää rakennusalan toimijoita, jotta rakenteilla olevien asuntojen määrä saadaan nostettua liki 9 000 asuntoa. Vain siten kaupungin strategian mukainen asuntotuotantotavoite voi toteutua jatkossa.
”Helsinki on kasvava ja kiinnostava kaupunki, jossa yhä useampi haluaa asua. Helsingillä on vielä paljon työtä asuntotuotannon nostamisessa, mutta on hienoa, että viime vuonna valmistuneiden asuntojen määrä oli korkein viiteen vuoteen. Se on tarkoittanut sitä, että tuhannet ja tuhannet ihmiset ovat löytäneet itselleen uuden kodin Helsingistä – toiset uusilta alueilta, toiset sieltä, missä vanhoja kaupunginosia on täydennysrakennettu”, toteaa kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki.
Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänäkin vuonna tuntuvasti, ja nousu on ollut aiempaa laaja-alaisempaa. Vertailun kalleimmat kunnat ovat Helsinki, Järvenpää ja Hämeenlinna. Sähköenergia on halventunut, mutta perusmaksut ja siirtohinnat nousseet.
Taloustilanne varjostaa edelleen raskaasti korjausrakentamisen näkymiä, käy ilmi Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometristä. Pääkaupunkiseudulla näkymät ovat heikentyneet vähiten.
Rakennuskustannusten kallistuminen ja korkotason nousu vähensivät valtion tukeman kohtuuhintaisen ARA-asuntotuotannon aloituksia vuonna 2022. Aloitetuista kohteista puolet rakennetaan pääkaupunkiseudulle. Myös vapaarahoitteinen asuntorakentaminen väheni.
Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat heinä-syyskuussa pääkaupunkiseudulla 0,5 prosenttia ja muualla Suomessa 2,0 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna, kertoo Tilastokeskus.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään