Asuntolainan lyhentäminen ei enää voi olla ainoa keino

Suomalaisten varallisuudesta noin 70 prosenttia on kiinni asunnoissa. Aina 90-luvun lamavuosista näihin päiviin saakka asunto onkin ollut tuottoisa sijoitus hintojen noustessa tasaiseen tahtiin. Monelle suomalaisista se on sitä edelleen, mutta alueelliset erot ovat suuria ja joillakin alueilla asuntojen hinnat ovat jopa kääntyneet laskuun. Danske Bankin Kimmo Laaksosen mukaan suomalaisten tulisikin viimeistään nyt nostaa katse asuntolainan lyhennyksistä ja alkaa miettiä myös muun varallisuuden kerryttämistä asuntolainan lyhentämisen rinnalla.

Suomalaiset ovat tottuneet ajattelemaan, että kun ostaa asunnon ja maksaa sen velattomaksi, saa siitä sen myydessään voittoa ja varan eläkepäiviä varten. Danske Bankin Yksityispankkia ja Varallisuudenhoitoa johtava Kimmo Laaksonen pitää asunnon ostoa edelleen viisaana tekona, mutta peräänkuuluttaa entistä laajempaa ajattelua.

– Tilanne on muuttunut eikä asunnon arvonnousu enää ole itsestään selvyys. Pelkästään asuntovelan maksuun keskittymisessä on myös se varjopuoli, että kun laina on maksettu, ovat kaikki varamme usein yhdessä kohteessa. Kun tarvitsemme rahoja vaikkapa remonttiin tai muuhun yllättävään menoon, ainoa keino on ottaa lisää lainaa tai myydä asunto, Kimmo Laaksonen sanoo.

”Juuri nyt jokaisella asuntovelallisella pitäisi olla varaa säästää”

Ratkaisuksi ongelmaan Laaksonen esittää säästämistä asuntolainan lyhentämisen rinnalla. Vaikka Suomen taloustilanne ei kovin valoisalta näytäkään, Laaksonen uskoo asuntovelallisten pystyvän säästämään.

– Uskallan väittää, että  useimmat työssäkäyvät suomalaiset, jotka lyhentävät asuntolainaa, pystyvät nyt säästämään. Asuntolainojen korot ovat historiallisen matalalla ja asuntolainat mitoitetaan pankeissa niin, että asiakkaiden talous kestää koronnousun jopa 6 prosenttiin saakka. Kaiken järjen mukaan asuntolainan koroista pitäisi siis jäädä  kotitalouksille säästövaraa, sanoo Laaksonen.

Väite saa tukea Tilastokeskuksen tuoreesta Kuluttajabarometrista (8/2015), jonka mukaan suomalaisista kotitalouksista rahaa oli syyskuussa 2015 saanut säästöön 65 prosenttia ja jopa 81 prosenttia uskoi pystyvänsä säästämään seuraavan vuoden aikana. Määrät ovat selvästi suuremmat kuin pitkällä ajalla keskimäärin.

”Osakkeet heiluvat, mutta osinkotuotot tarjoavat houkuttelevan vaihtoehdon”

Suomalaiset ovat perinteisesti suosineet muita euromaita enemmän tilisäästämistä. Tässä  korkoympäristössä tilit eivät kuitenkaan ole vaihtoehto pidempiaikaiseen säästämiseen, mikäli mielii saada rahoilleen myös tuottoa.

– Vaikka osakkeiden arvonvaihtelu arveluttaa monia, tarjoaa osakemarkkina tällä hetkellä poikkeuksellisen hyvän osinkotuoton erityisesti korkotasoon, mutta myös esimerkiksi vuokratuottoihin verrattuna.  Tietysti osakkeet lyhyellä aikavälillä nousevat ja laskevat rajustikin, mutta vaihtelu tasoittuu pitkällä aikavälillä ja kun puhutaan säästämisestä asuntolainan ohella, puhutaan 15-20 vuoden aikahorisontista, Kimmo Laaksonen sanoo.

Artikkeli: Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

21.10.2021

Vuokra-asuntotilanne ei enää pahenna työvoimapulaa

Vuokra-asuntojen saatavuuden ja työvoimapulan sovittamaton ristiriita asuntomarkkinoilla näyttää Vuokraturvan ja Myyntiturvan hallituksen puheenjohtajan Timo Metsolan mukaan helpottaneen. Muun muassa vuosien 2000 ja 2007 kovaksi äityneeseen työvoimapulaan yhdistyi keskeisesti kasvukeskusten krooninen asuntopula, johon työnantajat harmittelivat työn perässä muuttamisen kompastuvan. − Nyt kaikissa kasvukeskuksissa asuntoja ja erityisesti vuokra-asuntoja on hyvin tarjolla.

11.2.2022

Suomen Vuokranantajat: Suunnitelmat verotuksen kiristämiseksi kannattaa nyt haudata

Suomen Vuokranantajat ry:n mielestä hallitus puuttuu oikeilla keinoilla kotitalouksien velkaantumiseen. Ehdotetut keinot torjuvat riittävällä tavalla markkinariskejä, joista julkisuudessa on kannettu huolta. Vuokranantajat pitää tärkeänä rahoitusmarkkinoiden vakauden turvaamista.

5.4.2022

Siivottomat roskikset houkuttelevat jyrsijöitä

Pääkaupunkiseudulla on arvioitu olevan rottia yhtä paljon kuin ihmisiä eli noin 1,5 miljoonaa. Rotta löytää ruokapaikalle hajun perusteella. Se voi kulkea ruuanhakumatkalla 3–4 kilometriäkin saadakseen 30–40 grammaa ruokaa.

29.11.2021

Pakkasella vesiputket ovat koetuksella – tarkkaavaisuudella voit säästyä isolta remontilta

Ei ole tavatonta, että purevan kylmä ilma jäädyttää osan putkistoa ja rikkoo sen. Suomessa rakennusten vesijärjestelmät on kuitenkin suunniteltu toimimaan ongelmattomasti myös hyisellä kelillä. Normaaleissa olosuhteissa pakkasen ei siis pitäisi päästä aiheuttamaan vahinkoa kodin putkistoihin.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti