Asumiskustannusrasitteisten määrä vuokralla asuvista kotitalouksista kasvussa

Suuret asumiskustannukset rasittavat vuokralla asuvia kotitalouksia useammin kuin omistusasunnoissa asuvia kotitalouksia. Vuokralla asuvista kotitalouksista 17,2 prosenttia oli asumiskustannusrasitteisia vuonna 2014. Osuus oli 1,2 prosenttiyksikköä suurempi kuin edeltävänä vuonna ja 3,6 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2012. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen tulonjakotilastosta.

Asumiskustannusrasitteiset kotitaloudet asunnon hallintasuhteen mukaan 2002–2014, %

Asumiskustannusrasitteiset kotitaloudet asunnon hallintasuhteen mukaan 2002–2014, %
Asumiskustannusrasitteinen kotitalous = kotitalouden asumiskustannusten osuus käytettävistä olevista rahatuloista, asumistuet poislukien, on yli 40 prosenttia.

Vuokra-asuntokotitalouksista 17,2 prosenttia ja omistusasuntokotitalouksista selvästi pienempi osuus, 2,4 prosenttia, oli asumiskustannusrasitteisia vuonna 2014. Vuokra-asunnoissa asuvien asumiskustannusrasitteisten kotitalouksien ja henkilöiden määrät alkoivat kasvaa vuoden 2011 jälkeen uudestaan vuonna 2013. Vuosina 2011–2012 asumiskustannusrasitteisia oli 13,6–13,9 prosenttia ja vuonna 2013 noin 16,0 prosenttia vuokra-asuntokotitalouksista. Edeltävänä aikana 2000-luvulla asumiskustannusrasitteisten osuus vuokra-asuntokotitalouksista oli pysynyt lähes poikkeuksetta 10–12 prosentissa (13,0 % vuonna 2007).

Koko väestössä asumiskustannusrasitteisia kotitalouksia oli vuonna 2014 noin 190 000, ja niihin kuului 254 000 henkilöä. Osuus kotitalouksista oli sama kuin edeltävänä vuonna, 7,2 prosenttia.

Kotitalouksien välinen tuloero asunnon hallintasuhteen mukaan pysyi lähes samana vuonna 2014 kuin edeltävänä vuonna. Asumiskustannukset poislukevien, käytettävissä olevien rahatulojen mediaani pieneni sekä vuokra- että omistusasuntokotitalouksissa reaalisesti noin yhdellä prosentilla kulutusyksikköä kohti 1) . Vuokra-asunnoissa asuvien kotitalouksien tulotaso ennen asumiskustannusten maksamista nousi hieman (1,0 %), sitä vastoin omistusasunnoissa asuvilla kotitalouksilla se aleni (-1,3 %) edeltävästä vuodesta. Asumiskustannukset kasvoivat vuokra-asunnoissa asuvilla kotitalouksilla enemmän kuin omistusasuntokotitalouksilla.

Kotitalouksien käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohti asunnon hallintasuhteen mukaan vuosina 2002–2014, mediaani, vuoden 2014 hinnoin

Kotitalouksien käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohti asunnon hallintasuhteen mukaan vuosina 2002–2014, mediaani, vuoden 2014 hinnoin

Kotitalouksien ekvivalenttien eli kulutusyksikköä kohti laskettujen käytettävissä olevien rahatulojen mediaani oli 22 300 euroa ja asumiskustannukset poislukien 18 500 euroa vuonna 2014. Vuokra-asunnoissa asuvilla kotitalouksilla oli käytettävissä olevia rahatuloja keskimäärin (mediaani) 16 900 euroa ja asumiskustannukset poislukien 10 900 euroa kulutusyksikköä kohti. Omistusasunnoissa asuvilla oli käytettävissä olevia rahatuloja enemmän kuin vuokra-asunnoissa asuvilla kotitalouksilla: keskimäärin (mediaani) 25 100 euroa ja asumiskustannukset poislukien 21 900 euroa kulutusyksikköä kohti.

Vuoden 2011 jälkeen kotitalouksien tulotaso on alkanut yleisesti hieman heiketä. Asumiskustannusten maksamisen jälkeisten ekvivalenttien käytettävissä olevien rahatulojen mediaani pieneni vuokralla asuvilla kotitalouksilla reaalisesti 6,3 prosenttia vuodesta 2011 vuoteen 2014. Omistusasunnoissa asuvien kotitalouksien tulotaso pysyi lähes samana (+0,3 %). Pidemmällä aikavälillä tulotasot ovat eriytyneet enemmän. Tilastointijakson alusta, vuodesta 2002 vuoteen 2014 omistusasuntokotitalouksien ekvivalentit käytettävissä olevat rahatulot, ennen ja jälkeen asumiskustannusten vähentämisen, kasvoivat noin 21 prosenttia. Samalla aikavälillä vuokra-asunnoissa asuvien kotitalouksien ekvivalentit käytettävissä olevat rahatulot kasvoivat 11,1 prosenttia ja asumiskustannusten vähentämisen jälkeen vajaan prosentin.

1) Kulutusyksiköt perustuvat niin kutsuttuun OECD:n modifioituun skaalaan. Kotitalouden yksi aikuinen on yksi kulutusyksikkö. Muut kotitalouden 14 vuotta täyttäneet henkilöt ovat kukin 0,5 kulutusyksikköä ja 0–13-vuotiaat lapset ovat kukin 0,3 kulutusyksikköä. Yhden aikuisen kotitalous on yksi kulutusyksikkö, kun taas kotitalous, johon kuuluu esimerkiksi puolisot ja yksi alle 14-vuotias lapsi, ovat yhteensä 1,8 kulutusyksikköä.

Lähde: Tulonjakotilasto 2014, Tilastokeskus

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

31.3.2017

Suuret asumiskustannukset hieman harvemmalla

Suuret asumiskustannukset rasittivat vuokralla asuvista kotitalouksista 14,6 prosenttia vuonna 2015. Osuus oli 2,6 prosenttiyksikköä pienempi kuin edeltävänä vuonna. Omistusasunnoissa asuvista kotitalouksista asumiskustannusrasitteisten osuus pysyi lähes samana, noin 2 prosentissa.

10.10.2018

Vuokra-asuminen yleistyy – pienet asunnot useimmiten vuokralla

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 kolmasosa asuntokunnista asui vuokralla. Edeltävään vuoteen verrattuna erityisesti vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen määrä kasvoi. Varsinkin pienissä asunnoissa asutaan usein vuokralla.

28.3.2018

Asumiskustannusrasitteisuus lähes ennallaan

Suuret asumiskustannukset rasittivat 6,6 prosenttia kotitalouksista vuonna 2016. Vuokralla asuvilla kotitalouksilla osuus oli 14,3 prosenttia. Asumiskustannusrasitteisten kotitalousosuudet pienenivät jo edellisvuonna.

9.1.2019

Vuoden 2018 lakipähkinät

Tähän artikkeliin on koottu kaikki Suomen Kiinteistölehdessä vuonna 2018 julkaistut lakipähkinät. Tilintarkastaja vai toiminnantarkastaja? Heinäkuussa 2010 muuttunut asunto-osakeyhtiölaki toi kokonaan uuden käsitteen asunto-osakeyhtiömaailmaan – toiminnantarkastus ja toiminnantarkastaja.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti