Asumiskustannusrasitteisten määrä vuokralla asuvista kotitalouksista kasvussa

Suuret asumiskustannukset rasittavat vuokralla asuvia kotitalouksia useammin kuin omistusasunnoissa asuvia kotitalouksia. Vuokralla asuvista kotitalouksista 17,2 prosenttia oli asumiskustannusrasitteisia vuonna 2014. Osuus oli 1,2 prosenttiyksikköä suurempi kuin edeltävänä vuonna ja 3,6 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2012. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen tulonjakotilastosta.

Asumiskustannusrasitteiset kotitaloudet asunnon hallintasuhteen mukaan 2002–2014, %

Asumiskustannusrasitteiset kotitaloudet asunnon hallintasuhteen mukaan 2002–2014, %
Asumiskustannusrasitteinen kotitalous = kotitalouden asumiskustannusten osuus käytettävistä olevista rahatuloista, asumistuet poislukien, on yli 40 prosenttia.

Vuokra-asuntokotitalouksista 17,2 prosenttia ja omistusasuntokotitalouksista selvästi pienempi osuus, 2,4 prosenttia, oli asumiskustannusrasitteisia vuonna 2014. Vuokra-asunnoissa asuvien asumiskustannusrasitteisten kotitalouksien ja henkilöiden määrät alkoivat kasvaa vuoden 2011 jälkeen uudestaan vuonna 2013. Vuosina 2011–2012 asumiskustannusrasitteisia oli 13,6–13,9 prosenttia ja vuonna 2013 noin 16,0 prosenttia vuokra-asuntokotitalouksista. Edeltävänä aikana 2000-luvulla asumiskustannusrasitteisten osuus vuokra-asuntokotitalouksista oli pysynyt lähes poikkeuksetta 10–12 prosentissa (13,0 % vuonna 2007).

Koko väestössä asumiskustannusrasitteisia kotitalouksia oli vuonna 2014 noin 190 000, ja niihin kuului 254 000 henkilöä. Osuus kotitalouksista oli sama kuin edeltävänä vuonna, 7,2 prosenttia.

Kotitalouksien välinen tuloero asunnon hallintasuhteen mukaan pysyi lähes samana vuonna 2014 kuin edeltävänä vuonna. Asumiskustannukset poislukevien, käytettävissä olevien rahatulojen mediaani pieneni sekä vuokra- että omistusasuntokotitalouksissa reaalisesti noin yhdellä prosentilla kulutusyksikköä kohti 1) . Vuokra-asunnoissa asuvien kotitalouksien tulotaso ennen asumiskustannusten maksamista nousi hieman (1,0 %), sitä vastoin omistusasunnoissa asuvilla kotitalouksilla se aleni (-1,3 %) edeltävästä vuodesta. Asumiskustannukset kasvoivat vuokra-asunnoissa asuvilla kotitalouksilla enemmän kuin omistusasuntokotitalouksilla.

Kotitalouksien käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohti asunnon hallintasuhteen mukaan vuosina 2002–2014, mediaani, vuoden 2014 hinnoin

Kotitalouksien käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohti asunnon hallintasuhteen mukaan vuosina 2002–2014, mediaani, vuoden 2014 hinnoin

Kotitalouksien ekvivalenttien eli kulutusyksikköä kohti laskettujen käytettävissä olevien rahatulojen mediaani oli 22 300 euroa ja asumiskustannukset poislukien 18 500 euroa vuonna 2014. Vuokra-asunnoissa asuvilla kotitalouksilla oli käytettävissä olevia rahatuloja keskimäärin (mediaani) 16 900 euroa ja asumiskustannukset poislukien 10 900 euroa kulutusyksikköä kohti. Omistusasunnoissa asuvilla oli käytettävissä olevia rahatuloja enemmän kuin vuokra-asunnoissa asuvilla kotitalouksilla: keskimäärin (mediaani) 25 100 euroa ja asumiskustannukset poislukien 21 900 euroa kulutusyksikköä kohti.

Vuoden 2011 jälkeen kotitalouksien tulotaso on alkanut yleisesti hieman heiketä. Asumiskustannusten maksamisen jälkeisten ekvivalenttien käytettävissä olevien rahatulojen mediaani pieneni vuokralla asuvilla kotitalouksilla reaalisesti 6,3 prosenttia vuodesta 2011 vuoteen 2014. Omistusasunnoissa asuvien kotitalouksien tulotaso pysyi lähes samana (+0,3 %). Pidemmällä aikavälillä tulotasot ovat eriytyneet enemmän. Tilastointijakson alusta, vuodesta 2002 vuoteen 2014 omistusasuntokotitalouksien ekvivalentit käytettävissä olevat rahatulot, ennen ja jälkeen asumiskustannusten vähentämisen, kasvoivat noin 21 prosenttia. Samalla aikavälillä vuokra-asunnoissa asuvien kotitalouksien ekvivalentit käytettävissä olevat rahatulot kasvoivat 11,1 prosenttia ja asumiskustannusten vähentämisen jälkeen vajaan prosentin.

1) Kulutusyksiköt perustuvat niin kutsuttuun OECD:n modifioituun skaalaan. Kotitalouden yksi aikuinen on yksi kulutusyksikkö. Muut kotitalouden 14 vuotta täyttäneet henkilöt ovat kukin 0,5 kulutusyksikköä ja 0–13-vuotiaat lapset ovat kukin 0,3 kulutusyksikköä. Yhden aikuisen kotitalous on yksi kulutusyksikkö, kun taas kotitalous, johon kuuluu esimerkiksi puolisot ja yksi alle 14-vuotias lapsi, ovat yhteensä 1,8 kulutusyksikköä.

Lähde: Tulonjakotilasto 2014, Tilastokeskus

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

15.2.2022

HSY: Asukkaiden tuottaman sekajätteen määrä on vähentynyt ja lajittelu lisääntynyt

HSY:n tutkii jätteiden lajittelua kolmen vuoden välein, viimeksi viime syksynä. Keskeisin havainto tutkimuksessa oli, että sekajätteen määrä on laskenut ja lajittelu lisääntynyt. Asukkaat ovat oppineet myös muovipakkausten kierrättämisen.

lainakatto

13.10.2022

VATT: Lainakatto vaikeuttaa pienituloisten ensiasunnon ostoa

Lainakaton käyttöönotto vähensi ensiasunnon ostajien määrää pienituloisissa kotitalouksissa, kertoo VATT. Lainakattouudistus onnistui kuitenkin vähentämään kotitalouksien velkaantumista.

korjausrakentamisen näkymät

1.11.2022

Barometri: Korjausrakentamisen näkymät hiipuneet

Epävakaa taloustilanne vaikeuttaa taloyhtiöiden korjaushankkeita, selviää Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometrista. Rahoituksen saatavuus on heikentynyt. Yleisin korjaushanke tänä vuonna on lämmitysjärjestelmän uudistaminen.

etäyhteys yhtiökokouksessa

9.11.2022

Etäyhteys on oltava yhtiökokouksessakin

Asunto-osakeyhtiölain mukaan yli 30 huoneiston taloyhtiöiden on tarjottava etäyhteys yhtiökokouksessa. Kokous voidaan pitää myös kokonaan etänä, jos yhtiöjärjestys sen sallii. Etäosallistuminen voi tuoda yhtiökokouksiin jopa lisäaktiivisuutta.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti