
Näillä vinkeillä voit pienentää omaa hiilijalanjälkeäsi asumisessa
Asuminen muodostaa suurimman osan suomalaisen hiilijalanjäljestä. Isännöintiliitto listasi viisi tapaa, joilla kerrostalossa asuva ihminen voi pienentää hiilijalanjälkeään.
Asumisen arvomuutos on täyttä totta Suomessa. Kuitenkin sekä maamme poliittiset päättäjät että rakennusalan muut toimijat sivuuttavat asumisen uudet vaatimukset lähes tyystin. Esimerkiksi nykyisen hallituksen asuntopolitiikalle ei voi antaa kuin välttävän arvosanan, toteaa konsernijohtaja Juha Metsälä Pohjola Rakennus Oy:stä.
– Rakennus- ja kiinteistöalan on herättävä Ruususen unestaan. Kaikkien on ymmärrettävä, että rakennusala on nykyisin ennen kaikkea palveluala. Olemme tulleet tilanteeseen, jossa asunnot eivät käykään kaupaksi. Suurin syy on se, että ei kuunnella asiakasta, vaan tuotetaan vääränlaisia asuntoja. Toimitilojen rakentamisessa oikean suuntainen korjausliike on jo tehty, Metsälä jatkoi.
Juha Metsälä mukaan asuntomarkkinoita ei ole pystytty vakauttamaan valtion tukitoimin yhtään aiempaa paremmin, vaikka hallitus niin lupasikin.
– Asuntomarkkinoita voitaisiin tehostaa monin keinoin, jotka eivät edes aiheuta lisää kustannuksia valtiolle ja kunnille. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen lisääminen on jäänyt tavoitteestaan. Oman ensi asunnon hankintaa ei ole helpotettu millään tavalla, päinvastoin. Asumisoikeuden vapauttaminen onneksi monipuolisti asumista. Sen sijaan kiinteistöveron korotus on lisännyt asumiskustannuksia, Metsälä toteaa.
Hän muistuttaa, että kaupungistuminen jatkuu vahvana Suomessa.
– Suomen kaupungistuminen on noin 15 prosenttia Ruotsia ja Tanskaa jäljessä. Meillä yli 500 000 ihmistä tulee muuttamaan kaupunkeihin ja he tarvitsevat asuntoja. Se on mahtava tilaisuus koko rakennusalalle.
Juha Metsälä perää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAlle vahvempaa roolia ympäristöministeriön tuella ja valvomana.
– ARAn pitäisi ottaa vastuuta koko kaupunkikehitykseen, johon myös olennaisena osana liittyy myös infrarakentaminen.
Juha Metsälä on erityisesti huolissaan nuorten ja senioreiden asumisesta.
– Nuorten asuntotilanne varsinkin kasvukeskuksissa on usein hankala, koska nuorilla ei ole varaa asua itsenäisesti. Pienten ja kohtuuhintaisten asuntojen tarjontaa pitää lisätä nopeasti. Nuorten elämänpolut ovat aiempaa yksilöllisempiä, joten asumiseenkin tarvitaan vaihtoehtoja, Metsälä sanoo.
– Me kaikki ikäännymme. Kotona asumista ei saa ratkaista asukkaan ikä, vaan hänen fyysinen ja henkinen kuntonsa. Seniori-ihmisen vaihtoehto asumiseen oman kodin jälkeen on usein palvelutalo. Kuitenkin seniorien omatoiminen asuminen on tärkeää sekä hänelle itselleen että yhteiskunnalle ja kansantaloudelle. Miksi päättäjät eivät ota tosissaan tätä haastetta vastaan?
– Monia päätöksiä perustellaan rahalla. Niin voitaisiin tehdä myös senioriasumisen vaihtoehtojen toteuttamisessa. Kaupungit ja kunnat säästäisivät melkoisesti, jos turvattaisiin ikääntyville ihmisille mahdollisuus asua kotona, Juha Metsälä muistuttaa.
Asuminen muodostaa suurimman osan suomalaisen hiilijalanjäljestä. Isännöintiliitto listasi viisi tapaa, joilla kerrostalossa asuva ihminen voi pienentää hiilijalanjälkeään.
Taloyhtiöiltä odotetaan lähitulevaisuudessa isoja ilmastotekoja. Teot eivät kuitenkaan vielä näy taloyhtiöissä. Energiaremontteja saatetaan yhä arastella kustannusten vuoksi, vaikka remontin tuomat pitkäaikaiset säästöt ovat merkittävät.
Nousu lämmitys-, energia- ja materiaalikustannuksissa aiheuttaa paineita sekä hoitovastikkeisiin että remonttien toteuttamiseen taloyhtiöissä. Isännöintiliiton maaliskuun lopulla tekemässä kyselyssä 87 % vastaajista ilmoitti hoitovastikkeiden olevan nousussa. Yleisimpänä syynä hoitovastikkeiden nousupaineelle nähtiin pääasiassa lämmitys- ja energiakustannusten nousu, jonka nimesi syyksi 89 prosenttia vastaajista.
Kiinteistövero uhkaa ensi vuonna nousta historiallisen korkeaksi, kun rakennuskustannusindeksin vuosimuutos nousee, varoittaa Rakli. Kiinteistövero on jo nyt kiinteistöjen suurin kustannuserä. Indeksikorotuksen myötä se saattaisi kansalaiset vaikeuksiin.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään