Asukkaiden mielestä sekajätteen hyödyntäminen energiana on hyvä asia

HSY:n kyselyyn vastanneista 92 % pitää jätteen energiahyödyntämistä joko erittäin hyvänä tai hyvänä asiana.

Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen asukkaat suhtautuvat hyvin myönteisesti siihen, että sekajäte hyödynnetään Vantaan Energian jätevoimalassa. Tämä kävi ilmi Helsingin seudun ympäristöpalveluiden  TNS Gallupilla syksyllä 2014 teettämässä kyselyssä, johon vastasi 1004 pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen asukasta.

Lähes kaikki vastaajat kannattavat sekajätteen hyödyntämistä jätevoimalassa

Enemmistö kaikista vastaajista (67 prosenttia) pitää sekajätteen käyttöä energiantuotannossa erittäin hyvänä, ja neljännes vastaajista (25 prosenttia) hyvänä asiana. Vain alle prosentti vastaajista suhtautuu asiaan kielteisesti.

Myönteisimmin sekajätteen käsittelyn muutoksen näkevät ylioppilastutkinnon suorittaneet tai sitä korkeammin kouluttautuneet, johtavassa asemassa olevat ja eläkeläiset. Hieman muita kriittisimmin suhtautuvat 25–34-vuotiaat, sekä perus-, kansa- tai keskikoulun käyneet ja työttömät. Selvä enemmistö kokee asian kuitenkin erittäin hyvänä.

– Vantaalaiset, helsinkiläiset ja espoolaiset suhtautuvat yhtä positiivisesti sekajätteen energiahyödyntämiseen: 92 prosenttia pitää tätä hyvänä tai erittäin hyvänä ratkaisuna, toteaa ympäristöasiantuntija Minna Partti.

Asukkaat pitävät lajittelua tärkeänä

Jätevoimala korvaa kaatopaikan, mutta ei kierrätystä. Biojätteen, lasin, metallin, paperin ja kartongin lajittelu on edelleen tärkeää, jotta kierrätettävät materiaalit saadaan uusien tuotteiden raaka-aineiksi.

Lasipullot ja -purkit sekä metalli kannattaa hyödyntää uusiomateriaaleina. Jätevoimalassa ne eivät pala vaan lisäävät jäljelle jäävän kuonan määrää.

HSY:n kyselyyn vastanneet asukkaat ovat samaa mieltä lajittelusta: 82 prosenttia pitää lajittelua edelleen tärkeänä ja noin 74 prosenttia ei ole aikeissa vähentää jätteiden lajittelua.

HSY kuljettaa pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kotitalouksien kierrätyskelvottoman sekajätteen Vantaan Energian jätevoimalaan. Jätevoimala otettiin käyttöön viime syksynä. Siellä sekajätteestä tuotetaan kaukolämpöä ja sähköä. Kotien sekajätettä ei enää viedä kaatopaikalle. Lähes kaikki kotitalouksien jäte hyödynnetään pääkaupunkiseudulla joko materiaalina tai energiantuotannossa.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

9.1.2019

Vuoden 2018 lakipähkinät

Tähän artikkeliin on koottu kaikki Suomen Kiinteistölehdessä vuonna 2018 julkaistut lakipähkinät. Tilintarkastaja vai toiminnantarkastaja? Heinäkuussa 2010 muuttunut asunto-osakeyhtiölaki toi kokonaan uuden käsitteen asunto-osakeyhtiömaailmaan – toiminnantarkastus ja toiminnantarkastaja.

22.1.2018

Kiinteistölehden lakipähkinät 2017

Kiinteistölehden lakipähkinät on koonti vuonna 2017 Suomen Kiinteistölehdessä julkaistuista lakipähkinöistä. Kysymyksiin vastaavat Suomen Kiinteistöliiton, Kiinteistöliitto Uusimaan ja Suomen Vuokranantajien asiantuntijat. Kuka maksaa hissin?

30.3.2017

Osakkaan oikeus saada haluamansa asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi

Asunto-osakeyhtiölaissa on säädetty tiettyjä oikeuksia määrävähemmistölle ja yksittäiselle osakkaalle. Yksittäisen osakkaan tärkeimpiä oikeuksia on oikeus saattaa haluamansa asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi ja kyselyoikeus yhtiökokouksessa. As Oy:n yhtiökokouksessa käsiteltävät asiat määrää pääasiassa yhtiön hallitus kokouksen koollekutsujana.

25.5.2018

Timo Nieminen – rakentava vaikuttaja

Kiinteistöliiton tuore puheenjohtaja Timo Nieminen on pitkän linjan rakentaja. Työssään hän on tottunut sovittamaan yhteen erilaisia näkökulmia ja tavoitteita, mikä on vaatinut asettumista myös vastapuolen asemaan. Tälle kokemukselle on käyttöä valtakunnallisessa järjestössä, jota on rakennettu jo toista vuosisataa.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti