HSY:n tuottaman tilaston mukaan pääkaupunkiseutulaiset ja kirkkonummelaiset tuottivat jätettä 313 kiloa asukasta kohden vuonna 2016. Kotitalousjätteen määrä kääntyi hienoiseen laskuun, vaikka seudun väestömäärä kasvoi samanaikaisesti. Kotitalousjätteen hyödyntäminen nousi 99 prosenttiin.
Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kotitaloudet tuottavat noin kuusi prosenttia koko seudun jätteistä. Vuonna 2016 jätettä syntyi kotitalouksissa noin 369 000 tonnia, joten määrä kääntyi hienoiseen laskuun ensimmäistä kertaa vuoden 2010 jälkeen. Jätettä syntyi noin puolitoista prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015, vaikka samaan aikaan seudun väestömäärä kasvoi noin puolitoista prosenttia.
– Jokainen asukas tuotti 313 kiloa jätettä, mikä on siis kolme prosenttia vähemmän asukasta kohden kuin edellisvuonna. Toivotaan, että sama suunta jatkuu myös tulevina vuosina, kertoo toimialajohtaja Petri Kouvo Helsingin seudun ympäristöpalveluista.
Kotitalousjätteisiin luetaan mukaan kaikki kotona syntyvä jäte, kuten biojäte, paperi, pakkaukset puutarhajäte, vaaralliset jätteet, sähkölaitteet ja sekajäte. Näistä 48 prosenttia päätyi kierrätykseen ja sähköksi ja lämmöksi muutettiin 51 prosenttia. Vain prosentti jätteestä päätyi hyödyntämättömänä loppusijoitukseen.
– Kotona syntyvien jätteiden kokonaishyödyntämisaste on jo 99 prosenttia, joten lähes kaikki jäte hyödynnetään jollakin tapaa. Tavoitteena on kuitenkin ohjata yhä enemmän jätteitä kierrätykseen eli tehostaa lajittelua ja vastaavasti vähentää energiana hyödynnettävää sekajätteen määrää. Vain lajiteltu jäte voidaan hyödyntää materiaalina, joten asukkaiden kodeissa tekemä lajittelu on ensiarvoisen tärkeää, Kouvo korostaa.
Kierrättämisen edistämiseksi HSY on järjestänyt pääkaupunkiseudulle ja Kirkkonummelle kattavat lajittelumahdollisuudet. Palveluja kehitetään jatkuvasti ja etsitään uusia tapoja helpottaa jätteiden kierrätystä.
Ilmanlaatu pääkaupunkiseudun ulkopuolisella Uudellamaalla oli viime vuonna enimmäkseen hyvää tai tyydyttävää. Eniten ilmanlaatuun vaikuttavat tieliikenne ja kotitalouksien puunpoltto. Tiedot käyvät ilmi Uudenmaan ELY-keskuksen julkaisemasta raportista.
Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat laskivat tammi-maaliskuussa pääkaupunkiseudulla 0,4 prosenttia. Muualla Suomessa vuokrat nousivat saman verran viime vuoteen verrattuna, kertoo Tilastokeskus.
Toimistotiloja muutetaan yhä useammin asuintaloiksi. Helsingin Kalliossa sijaitsee talo, jonka tiloissa toimi ennen Helsingin käsityöopettajaopisto. As Oy Artesaanissa asukkaat viihtyvät niin hyvin, etteivät halua muuttaa sieltä pois.
Pelastussuunnitelma on taloyhtiön tärkein työkalu arjen turvallisuuden ja varautumisen hallinnassa. Se kokoaa yhteen tiedot taloyhtiön turvallisuusriskeistä, toimintaohjeista ja vastuista.
Safetum
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään