Taloyhtiössä asuminen sujuu parhaiten, kun asukkaat tuntevat taloyhtiön toimintaperiaatteet, yhteisistä pelisäännöistä on sovittu ja asukkaat huomioivat toisensa. Tästä osiosta saat perustietoa muun muassa siitä, mitä taloyhtiö tarkoittaa, miten syntyvät taloyhtiön järjestysmääräykset ja miten taloyhtiössä kannattaa viestiä.
Taloyhtiö eli viralliselta nimeltään asunto-osakeyhtiö on Suomessa yleinen omistusasumisen muoto. Esimerkiksi kerrostalossa jokainen asunto voi muodostaa yleensä oman asunto-osakkeensa tai osakeryhmän, jolla on oma omistaja tai omistajat. Jokainen asunnon omistaja siis omistaa käytännössä osakkeen tai osakeryhmän asunto-osakeyhtiöstä ja saa sitä kautta hallintaoikeuden asuntoonsa.
Osakkeella tai osakeryhmällä osakas voi saada myös hallintaansa esimerkiksi liiketilan, varastotilan tai autotallin.
Asunto-osakeyhtiölaki ja yhtiöjärjestys määrittelevät yhtiön ja sen osakkaan väliset oikeudet, velvollisuudet ja vastuut. Käytännössä osakkeenomistajista muodostuva ja vuosittain kokoontuva yhtiökokous on taloyhtiön ylin päättävä elin. Yhtiökokous valitsee taloyhtiön hallituksen.
Asunto-osakeyhtiön hallinnoimat asuinrakennukset voivat olla kerrostaloja, rivitaloja, paritaloja tai yhden asunnon taloja eli erillistaloja. Asunto-osakeyhtiön voi perustaa hallinnoimaan myös yhtä omakotitaloa. Yhtiö on asunto-osakeyhtiö, mikäli huoneiston tai huoneistojen yhteenlasketusta pinta-alasta yli puolet on yhtiöjärjestyksessä määrätty asuinhuoneistoiksi, muussa tapauksessa kysymyksessä on keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö (lyhennettynä kiint.oy. tai KOY).
Jokaisella osakkaalla ja asukkaalla on tärkeä rooli siinä, että asuminen taloyhtiössä sujuu mukavasti, viihtyisästi ja vastuullisesti.
Nykyinen asunto-osakeyhtiölaki astui voimaan 1. heinäkuuta 2010. Sitä ennen asunto-osakeyhtiöihin sovellettiin sekä vuodelta 1991 peräisin ollutta asunto-osakeyhtiölakia että osakeyhtiölakia.
Lisätietoa Finlex http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091599
Viestinnällä voidaan parantaa vuorovaikutusta ja toiminnan avoimuutta taloyhtiöissä. Luottamus ja avoimuus isännöinnin, hallituksen, osakkaiden ja asukkaiden välillä vähentää riitoja ja osakehuoneistojen käyttöön liittyviä epäselvyyksiä. Riittävä viestintä mahdollistaa osakkaiden osallistumisen taloyhtiön asioita koskevaan päätöksentekoon. Toiminnan avoimuus lisää myös hallituksen työn arvostusta ja parantaa asumisviihtyisyyttä.
Kun kaikki taloyhtiön asukkaat otetaan mukaan viestintään, sitouttaa se myös osakkaiden vuokralaisia ja lisää osaltaan kaikkien asumisviihtyisyyttä.
Väärinkäsitykset ja väärät tulkinnat, osallistumattomuus, näennäiset kuulemiset ja muut vastaavat tilanteet synnyttävät ja jopa kehittävät konflikteja. Siksi on tärkeää huomioida viestin vastaanottajan lähtökohdat ymmärtää viesti. Tapa ja sävy, jolla viestitään, vaikuttaa viestin ymmärtämiseen ja lisää sitoutumista taloyhtiön yhteisten asioiden hoitoon.
Isännöintiliiton ja Kiinteistöliiton Viestintäsuositus taloyhtiöille pyrkii antamaan taloyhtiön osakkaille, hallituksen jäsenille ja isännöitsijöille kokonaiskuva taloyhtiön viestintää koskevista asunto-osakeyhtiölain säännöksistä ja niitä täydentävästä hyvästä tavasta. Tavoitteena on parantaa viestinnän käytännön toteuttamista osapuolten välillä. Suositus on laadittu yhdessä oikeusministeriön kanssa. Lue viestintäsuositus Kiinteistöliiton jäsensivuilta (vaatii käyttäjätunnuksen).
Asumisen energiatehokkuudella on ilmastonmuutoksen hillitsemisessä tärkeä rooli. Energiatehokkuus ja energiansäästö ovat osa energiaviisasta asumista. Asukas voi säästää energiaa yksinkertaisin keinoin.
Rakennetun ympäristön energiatehokkuudella on ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ratkaiseva rooli. Rakennukset ja rakentaminen vastaavat noin 40 prosentista kaikesta energiankulutuksesta ja päästöistä. Valtaosa päästöistä syntyy rakennusten käytön aikana eli kerrostalossa asumisaikana. Esimerkiksi rakennusajan päästöt ovat huomattavasti pienempiä kuin käytön aikaiset päästöt.
Taloyhtiön ja sen asukkaiden energiankulutuksella on siis iso rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Energiatehokkuutta parantavat teot ovat usein hyvin arkisia: sisälämpötilan lasku, veden säästäminen, lamppujen vaihtaminen led-lampuiksi ovat esimerkkejä arjen energiansäästöstä.
Taloyhtiö puolestaan voi vähentää energiankulutustaan joko olemassaolevia järjestelmiä hyödyntämällä, kannustamalla asukkaita energiansäästöön tai mittavampien energiaremonttien avulla. Taloyhtiön kuluista jopa 40% on energian- ja vedenkulutuksesta. Energiansäästö säästää siis myös taloyhtiön euroja.
Raunistulan puutaloalueella sijaitsevan entisen lakkatehtaan kiinteistössä tehdään päätökset yhdessä ja tartutaan talkoohengellä harjaan ja lumilapioon. Ari Kokko on toiminut taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana neljä vuotta.
Pienet jyrsijät tai matelijat harvoin aiheuttavat taloyhtiössä keskustelua, sillä naapuri ei usein edes havaitse niiden olemassaoloa. Sen sijaan koirien haukkuminen, jätökset tai vapaana olo voi synnyttää erimielisyyksiä taloyhtiön asukkaiden keskuudessa.
Aika on suotuisa isojen korjaushankkeiden käynnistämiselle. Tekijöitä on hyvin saatavilla ja korot ovat tulleet alaspäin. Helsinkiläisessä taloyhtiössä päästiin toteuttamaan laajaa linjasaneeraushanketta juuri sopivalla hetkellä.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Oululaisessa As Oy Rantatuirassa asukkaat kokoontuvat viikoittain taloyhtiön kerhotilaan askartelemaan ja pelaamaan pelejä. Viime keväänä taloyhtiössä kokeiltiin tuolijoogaa, jota järjestettiin osana Kiinteistöliiton Ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö -hanketta. Myös ulkopuoliset yrittäjät voivat järjestää toimintaa taloyhtiöissä.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään