Palontorjuntatekniikka mielletään herkästi yksityiskohdaksi, josta on helppo tehdä kustannussäästöjä . Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja Tampereen yliopiston Palolaboratorio tekivät aiheeseen liittyvän asenneselvityksen; miten paloturvallisuus huomioidaan nykyaikaisessa älyrakentamisessa.
Selvityksestä käy ilmi, että älykkäitä paloturvallisuusratkaisuja on olemassa, mutta niiden laajempi jalkauttaminen kompastuu tiedon tai asenteiden, taloudellisten resurssien tai teknisen käyttökelpoisuuden puutteisiin – usein kaikkiin yhtä aikaa.
Palontorjuntatekniikka mielletään vain harvoin kannattavaksi investoinniksi rakentamisessa, koska paloriski realisoituu harvoin. Paloturvallisuus koetaan päälle liimatuksi yksityiskohdaksi.
– Pahimmillaan loppukäyttäjä joutuu miettimään ratkaisuja tilanteisiin, joissa vanhan mallin mukainen teknologia ja kehittynyt toimintaympäristö ovat ristiriidassa keskenään. sanoo SPEKin turvallisuusasiantuntija Lauri Lehto.
– Lisäksi kustannushyödyissä olisi ymmärrettävä myös välilliset hyödyt, kuten vaikutukset turvallisuuden tunteeseen ja toiminnan imagoon. Erityisesti asianmukaisen tekniikan mahdollistama jatkuva turvallinen toiminta sekä jatkuvuuden varmistaminen jää usein taka-alalle, sanoo Lehto.
Haasteita älyrakentamisen paloturvallisuudessa aiheuttavat muun muassa säädökset, ympärivuorokautisen toiminnan monipuolisuus ja riskiryhmien riittävä huomiointi. Tekniikka kehittyy nopeammin kuin asetukset ja lainsäädäntö. Asetukset eivät myöskään aina ohjaa rakentamisen ratkaisuja kovin selkeästi, ja niiden erilaisia tulkintoja on paljon. Tutkimustiimin mukaan ratkaisuna olisi yhteistyö ja tiedonvaihto.
Nykyaikaisissa käyttöympäristöissä tilat voivat myös olla käytössä ympäri vuorokauden ja toiminnan luonne voi vaihdella paljon, jolloin riskitkin vaihtelevat. Turvallisuuden varmistaminen voi olla puutteellista päivärutiinien ulkopuolella. Lisäksi tekniset ratkaisut on aina sovellettava niiden käyttö- ja toimintaympäristön tarpeisiin. Varsinkin riskiryhmiin kuuluvia asukkaita asuu tavanomaisissa asunnoissa, vaikka heidän kyvykkyytensä itsenäiseen asumiseen on alentunut tai sitä ei ole arvioitu.
Toteutusprosessi sisälsi teemahaastatteluja eri kaupungeissa, joissa on ollut vahvasti esillä älykkäiden kaupunkiympäristöjen suunnittelu. Haastateltavat edustivat erilaisia rakennushankkeiden asiantuntijoita. Lisäksi tehtiin nettikysely laajemmalle osallistujajoukolle.
Tänä vuonna 1 600 Keski-Uudenmaan asunto-osakeyhtiötä saa pelastuslaitokselta saatekirjeen, jossa ohjeistetaan arvioimaan oman kiinteistön paloturvallisuutta. Paloturvallisuuden itsearviointi on pelastuslain mukaista viranomaisvalvontaa.
Ensi vuoden alusta asuinhuoneistojen palovaroittimet siirtyvät asukkaalta taloyhtiön vastuulle. Viimeistään kevään yhtiökokouksessa on syytä keskustella asuinhuoneistojen palovaroittimien hankinnasta ja kunnossapidosta.
Safetum
Asuntojen hinnat kääntyvät varovaiseen nousuun tänä vuonna, ja myös vuokrat nousevat yhä maltillisesti, ilmenee PTT:n asuntomarkkinaennusteesta. Asuntojen hinnannousun ajureina ovat laskevat korot, reaalitulojen kasvu ja suurten kaupunkien väestönkasvu.
Vanhoissa asuinkerrostaloissa on koneellinen poistoilmanvaihto, jonka kautta hukataan jopa 40 prosenttia rakennuksen lämpöenergiasta. Poistoilmassa oleva energia on kuitenkin mahdollista ottaa talteen ja käyttää hyväksi rakennuksen lämmityksessä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään