Yksinasuminen on lisääntynyt koko 2000-luvun ajan Suomessa ja muissa kehittyneissä teollisuusmaissa. Tästä huolimatta yksinasuvat ovat näkymätön ryhmä politiikassa. Siinä missä perheiden, opiskelijoiden tai eläkeläisten asemaa edistetään kohdennetuilla toimilla ja etuuksilla, yksinasuvat usein ohitetaan päätöksenteossa.
Kalevi Sorsa -säätiö herättelee tuoreessa julkaisussaan päättäjiä ottamaan kantaa yksinasuvien tilanteeseen. Siinä pureudutaan yksinasumisen vaikutuksiin hyvinvoinnin, toimeentulon ja koronakriisin näkökulmista. Raportti suosittelee perustamaan yksinasumiseen keskittyvän parlamentaarisen komitean, jonka puitteissa kaikki eduskuntapuolueet osallistuisivat yksinasuvien aseman parantamiseen.
”Yksinasuvat esiin! Miten huomioida yksinasuvat politiikassa” -raportin keskeinen huomio on, että yksinasuminen itsessään ei ole merkki huono-osaisuudesta, mutta tilastojen valossa yksinasumiseen liittyy useita sosioekonomisia riskitekijöitä.
Vaikka moni yksinasuva pärjää hyvin, yksinasuvat ovat keskimäärin muita pienituloisempia ja köyhempiä. Esimerkiksi perustoimeentulotuen saajakotitalouksista 75 prosenttia on yhden hengen kotitalouksia.
Yhden hengen kotitaloudessa työttömyys tai lomautus iskee lujemmin kuin kotitaloudessa, jossa on kaksi työssäkäyvää aikuista. Myös asumiseen ja elämiseen kuluu yksin asuvalta ihmiseltä suhteessa enemmän rahaa, etenkin korkeiden elinkustannusten kaupungeissa.
Yksinasuminen vaikuttaa myös fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin. Yksinasuvilla työikäisillä miehillä on kolme kertaa enemmän kuolleisuutta ja vakavaa masennusta parisuhteessa eläviin verrattuna. Saman ikäryhmän yksinasuvilla naisilla kuolleisuus- ja masennusluvut ovat kaksinkertaiset.
Työasuntovähennyksen ja kotitalousvähennyksen ehdot ovat suotuisammat parisuhteessa eläville kuin yksinasuville. Yksinasuville jää muita ryhmiä suurempi vaje sosiaaliturvan ja elinkulujen välille.
Raportti suosittelee asuntopoliittisia toimia, hyvinvointipalveluiden kehittämistä yksinasuvien tarpeisiin sekä parlamentaarista komiteaa yksinasuvien aseman kohentamiseksi.
Julkaisu löytyy kokonaisuudessaan Kalevi Sorsa -säätiön nettisivulta.
Korjausrakentaminen on ollut alamaissa vuosia, eikä korkotason lasku ole yksin riittänyt sitä käynnistämään. Kiinteistöliiton mielestä korjausrakentamisen elvyttämisen on oltava keskeinen asuntopolitiikan tavoite.
Alue- ja kuntavaalit järjestetään ensi viikon sunnuntaina. Kunnilla on lukuisia asumiseen liittyviä tehtäviä. Kuntien ja hyvinvointialueiden päätökset vaikuttavatkin monin tavoin taloyhtiöiden arkeen.
Tamperelaisen taloyhtiön täydennysrakentamishankkeessa kaikki osui kohdalleen. Sujuva yhteistyö kaupungin, taloyhtiön ja rakentajan kanssa on tällaisessa hankkeessa kaikkein tärkeintä, sanoo As Oy Tamronkulman hallituksen puheenjohtaja Mauno Laihonen.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät rankkasateet, myrskyt, ukkoset ja pitkät kuivuusjaksot vaikeuttavat Suomen vesihuollon luotettavuutta tulevaisuudessa. Vesihuollosta 65 prosenttia perustuu pohja- tai tekopohjaveteen ja 35 prosenttia pintaveteen.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään