Lait ja säädökset muuttuvat, suhdanteet vaihtelevat ja kiinteistönpitokin kehittyy. Mitä ajankohtaista taloyhtiömaailmassa tapahtuu?
Uusia vapaa-ajanasuntolainoja eli mökkilainoja suomalaiset kotitaloudet nostivat 151 miljoonan euron edestä kesäkuussa 2021. Enemmän uusia mökkilainoja on nostettu vain kerran, ja se tapahtui kesäkuussa 2020. Tuolloin uusia lainanostoja tehtiin 1,9 prosenttia enemmän kuin tämän vuoden kesäkuussa.
Määräaikaisten tarkastusten laiminlyönteihin sekä tietämättömyyteen niiden tärkeydestä asunto-osakeyhtiöissä herättiin kunnolla 1990-luvulla. Tällöin käynnistettiin projekti, jonka lopputuloksena syntyi asuinkiinteistön huoltokirja. Huoltokirja käsitteenä määriteltiin ja sen minimisisältö vietiin aina rakennuttajaa velvoittaviin määräyksiin, Suomen rakentamismääräyskokoelmaan (SRMK) asti.
Suurin osa uudehkoista taloyhtiöistä vaihtaa isännöitsijän ensimmäisten vuosien aikana, käy ilmi Kiinteistöliiton Uudistalo-kyselystä. Vuosina 2010–2014 valmistuneissa taloyhtiöissä enää 38 prosentilla oli sopimus perustajaosakkaan valitseman isännöitsijän kanssa. Tätä uudemmissa eli vuosina 2015–2021 rakennetuissa taloyhtiöissä alkuperäisen isännöinnin osuus oli vielä noin 60 prosenttia.
Suomalaisia pidetään perinteisesti pohjoismaisia naapureitaan yksityisempinä luonteina. Pohjoismaisen asumisbarometrin mukaan väite ei ole tuulesta temmattu. Siinä missä ruotsalaiset ja norjalaiset haluavat useammin kotinsa olevan paikka, jossa tavataan ystäviä ja pidetään sosiaalisia tilaisuuksia, suomalaisille koti on enemmän levon ja rauhoittumisen paikka.
Suomen Vuokranantajien neuvontalakimies kertoo, mitä eri tapoja on vuokravakuuden järjestelyyn ja mitä kussakin tavassa kannattaa huomioida. Vuokrasopimuksen vakuus on vuokranantajan turva siinä tapauksessa, että vuokralainen ei maksa vuokraansa tai asuntoon aiheuttamiaan vahinkoja. Perinteisesti vuokravakuus on maksettu rahana joko vuokranantajan tilille tai erilliselle vakuustilille.
Tänä kesänä Suomessa on laserkeilattu ja ilmakuvattu yhteensä noin 60 000 neliökilometrin verran asuinympäristöjä. Uusien laitteiden ansiosta saadaan entistä tarkempia tietoja teistä, taloista ja ympäristöstä. – Uuden kansallisen laserkeilausohjelman myötä tuotamme kymmenen kertaa tarkempaa aineistoa kuin aiemmilla laserkeilauksilla, sanoo kartastopäällikkö Heli Laaksonen Maanmittauslaitokselta.
Finanssiryhmä OP:n tekemän kyselyn perusteella enemmistö suomalaisista pitää asumiskustannuksiaan sopivina tai edullisina. Noin yksi neljästä kokee asumisen hinnan melko kalliiksi tai erittäin kalliiksi. Kyselyn perusteella asumiskuluja pidettiin kalliinpuoleisina useimmiten Helsingissä ja muualla Uudellamaalla sekä lapsiperheiden keskuudessa.
Asunnon lopullinen hinta nousee usein selvästi kaupantekohetkellä pulitettua summaa korkeammaksi. Vanhan asunnon ostajalle lisälasku voi koitua nopeastikin, kun asuntoa aletaan päivittää nykyajan kuntoon. Myös uudemman asunnon ostajan kannattaa muistaa, että remontit häämöttävät ennemmin tai myöhemmin tulevaisuudessa.
Tukesiin on tullut runsaasti ilmoituksia puutteista, jotka koskevat kuluttajille myytäviä valmiita pihasaunapaketteja. Todettuja puutteita ovat olleet: • kiukaan tai savupiipun suojaetäisyydet ympärillä oleviin palaviin materiaaleihin eivät ole olleet riittäviä • kiukaan ja savupiipun yhteensopivuutta ei ole osoitettu • savupiipun ominaisuuksia ei ole ilmoitettu tai ne eivät vastaa kansallisia rakentamisen määräyksiä • markkinointimateriaaleissa on esitetty harhaanjohtavasti, […]
Tampere, Turku ja Vantaa ovat Suomen Vuokranantajien mukaan houkuttelevimmat kaupungit asuntosijoittajien näkökulmasta. Helsinki on vasta neljäs. Arvonnousu on Helsingissä maan parasta, mutta vuokratuotot Suomen heikoimpia.
Uusissa rakennuksissa parvekkeet on usein lasitettu ja vanhojen asuntojen parvekkeisiin asennetaan jälkikäteen lasituksia. Parvekkeen lasitus lisää parvekkeen käyttöaikaa ja mukavuutta ja antaa laajemmat mahdollisuudet parvekkeen käyttöön ja sisustamiseen. – Parvekkeen lasitus ei kuitenkaan muuta tilan käyttötarkoitusta.
Kukaan ei halua hengittää tupakansavua vastoin tahtoaan. Tupakoivat haluavat puolestaan pitää kiinni oikeuksistaan. Nykyisellään tupakointi on kiellettyä vain yhteisissä ja yleisissä sisätiloissa.