Lait ja säädökset muuttuvat, suhdanteet vaihtelevat ja kiinteistönpitokin kehittyy. Mitä ajankohtaista taloyhtiömaailmassa tapahtuu?
Perinteikkään Kaunialan sairaalan energiankäyttö tehostuu. Kaunialan Sairaala Oy ja LeaseGreen Suomi Oy sopivat energiatehokkuushankkeesta, jonka tavoitteena on 900 000 euron säästö energiakustannuksiin investointien elinkaaren aikana. – Kaunialaa on pidetty kunnossa remonteilla, mutta meillä on paljon talotekniikkaa, joka on saavuttamassa käyttöikänsä päätepisteen, Kaunialan Sairaalan toimitusjohtaja Mervi Ahlroth sanoo.
Päästöttömänä ja ehtymättömänä energiantuottajana aurinko kiinnostaa yhä useampaa ympäristötietoista kuluttajaa. Omavarainen sähköntuotanto voi olla ratkaisu kesämökin sähköistämiseen tai yrityksen sähkölaskun pienentämiseen. Mahdollisuus omavaraiseen pientuotantoon on saanut kuluttajat asentamaan aurinkopaneeleita kesämökkien ja yhä useammin myös omakotitalojen katoille.
Kerran vuodessa järjestettävä AKA-koe eli auktorisoitujen kiinteistönarvioijien koe keräsi tänä vuonna hakijoita ennätysmääräisesti 42 hakijaa. Kokeen käytännön järjestelyistä vastaava Keskuskauppakamarin kiinteistönarviointilautakunnan auktorisointijaosto hyväksyi kokeeseen kelpoisiksi 34 hakijaa. Kokeeseen osallistuvalta hakijalta vaaditaan alalle soveltuva korkeakoulututkinto sekä vähintään kolme vuotta alan työkokemusta. Mikäli hakijalla on jokin muu alalle soveltuva koulutus, vaaditaan työkokemusta vähintään viisi vuotta.
Haemme asuintaloa, jossa käytetään tehokkaasti energiaa ja säästeliäästi vettä, asukkaiden nauttiessa samalla erinomaisista sisäolosuhteista eli lämpötila, valaistus, ilmanlaatu ja akustiikka ovat kaikki kunnossa. Kaiken tämän lisäksi asukkaat vielä viihtyvät asuintalossaan hyvin! Tavoitteena on kannustaa ja haastaa asuintalojen omistajia, vuokranantajia ja asukkaita yhdessä kehittämään omaa asuinympäristöään yhä ekologisemmaksi ja viihtyisämmäksi.
Eduskunnassa käsitellään tänään tarkastusvaliokunnan mietintöä harmaan talouden torjunnasta. Tarkastusvaliokunta teetti viime vuoden lopussa selvityksen, jossa arvioitiin miten harmaan talouden torjuntatoimenpiteet ovat onnistuneet. Mietintö perustuu selvityksestä valiokunnassa käytyyn keskusteluun ja asiantuntijoiden kuulemiseen.
Kevät on tänä vuonna aikaisessa. Vaikka ikkunoiden pesu ja pihan haravointi tuntuvat liian aikaisilta toimenpiteiltä, kevään vastaanoton voi jo aloittaa kodin sisäpuolelta. Huoneistokohtaisten koneellisten ilmanvaihtokoneiden puhtaanapidolla huolehdit myös sisäilman laadusta.
Kiinteistötyönantajat ry ja Sosiaalialan Työnantajat ry vaativat uudelta hallitukselta kotitalousvähennyksen enimmäismäärän nostamista 3 000 euroon sekä vähennysoikeuden nostamista 30 prosenttiin palkasta ja 60 prosenttiin työkorvauksesta. Järjestöt peräänkuuluttavat myös niin sanotun Ruotsin mallin käyttöönottoa. Vuonna 2012 toteutuneet kotitalousvähennyksen supistukset vähensivät kiinteistöpalveluiden ja hoivapalvelujen kysyntää merkittävästi.
Asuinhuoneistojen vuokrat nousivat vuonna 2014 keskimäärin 3,2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat kohosivat koko maassa keskimäärin 3,3 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat kohosivat 5,2 prosenttia ja muualla maassa 2,0 prosenttia.
Tilaajavastuulain uudistamisessa pidetään rakennusalalla kiinni tilaajien velvollisuudesta valvoa, että ulkomaisten työntekijöiden tapaturma- ja eläkevakuutukset ovat kunnossa. Eduskunta hyväksyi täysistunnossaan 5. maaliskuuta tilaajavastuulain muutosesityksen työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnön mukaisena.
Taloyhtiölle maksettavat kiinteistön hoitokulut vievät keskimäärin noin kolmanneksen vuokratulosta. Isännöitsijän ja hallituksen taito suunnitella taloyhtiön ylläpitoa ja taloutta heijastuu suoraan hoitovastikkeen suuruuteen ja sitä kautta myös vuokriin. Lämmin ja vähäluminen talvi on tuonut merkittäviä säästöjä monille taloyhtiöille.
Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi pitää kansliapäällikkö Hannele Pokan työryhmän linjauksia asuntopolitiikasta pääosin hyvinä. Harjuniemi korostaa, että tulevina vuosina valtion asuntorahastoon (ARA) tulee lyhennyksiä ja korkoja 300-600 miljoonaa euroa vuodessa. Nämä rahat tuleekin käyttää asuntotuotannon ja sen edellytysten lainoituksiin.
Vuoden Silta 2015-palkinnon sai Ylisoutajan silta Joensuusta ja kunniamaininnan korjattu porilainen Reposaaren läppäsilta. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL on jakanut Vuoden Silta -palkintoa vuodesta 2001. RIL haluaa nostaa kilpailulla sillansuunnittelun tasoa maassamme sekä kiinnittää erityisesti huomiota sillan hyvään ulkonäköön ja sen sopivuuteen ympäristöönsä.