Ennätysmäärä hakijoita kiinteistönarvioijien auktorisointikokeeseen

Kerran vuodessa järjestettävä AKA-koe eli auktorisoitujen kiinteistönarvioijien koe keräsi tänä vuonna hakijoita ennätysmääräisesti 42 hakijaa. Kokeen käytännön järjestelyistä vastaava Keskuskauppakamarin kiinteistönarviointilautakunnan auktorisointijaosto hyväksyi kokeeseen kelpoisiksi 34 hakijaa.

Kokeeseen osallistuvalta hakijalta vaaditaan alalle soveltuva korkeakoulututkinto sekä vähintään kolme vuotta alan työkokemusta. Mikäli hakijalla on jokin muu alalle soveltuva koulutus, vaaditaan työkokemusta vähintään viisi vuotta. Ilman alan tutkintoa tai soveltuvaa koulutustakin kokeeseen on mahdollista päästä, mutta tämä edellyttää jo vähintään kymmenen vuoden työkokemusta alalta. Työkokemuksen on jollain tapaa liityttävä kiinteistöjen hinnanmuodostukseen. Hakijan edellytetään myös työssään joko tehneen kiinteistöarvioita tai muuta niihin verrattavaa kahden edeltävän työkokemusvuotensa aikana.

“Tänä vuonna osalla hakijoista jäi uupumaan nimenomaan riittäviä työkokemusvuosia. Osan  kohdalla kyse oli vain parista kuukaudesta, mutta asetetut kokemusrajat ovat tarkkaan harkittuja ja niistä on syytä pitää kiinni”, Keskuskauppakamarin kiinteistönarviointilautakunnan sihteeri Raisa Harju perustelee.

Hyväksymisedellytyksistä säädetään sekä lautakunnan säännöissä ja työjärjestyksessä että KHK:n (Keskuskauppakamarin hyväksymä kiinteistönarvioitsija) osalta myös kiinteistörahastolaissa. Lautakunta on tämän lisäksi antanut vielä tarkemman ohjeistuksen hakijakriteereistä.

Hakemuksia kaikille auktorisointialueille

AKA-auktorisointia voi hakea kolmelle eri osa-alueelle: asuntoauktorisointiin, maa- ja metsätalouskiinteistöauktorisointiin tai yleisauktorisointiin. Yleisauktorisoidun on hallittava kokeessa niin toimitila-, asunto- kuin maa- ja metsätalouskohteisiinkin liittyvät asiat. Yleisauktorisoidun koe on samalla Keskuskauppakamarin hyväksymän kiinteistönarvioitsijan (KHK) koe, josta säädetään kiinteistörahastolaissa. Vaativan auktorisointikokeen läpäiseminen on osoitus arviointiammattitaidosta.

“Hakemuksia tuli tasaisesti jokaiselle auktorisoinnin osa-alueelle, toki yleisauktorisointikokeeseen eniten. Itseäni ilahduttaa etenkin asunto- ja maa- ja metsätalousauktorisointikokeeseen hakijoiden noussut määrä, koska näiltä auktorisoinnin osa-alueilta on viime vuosina eläköitynyt arvioijia ja tietyillä alueilla on ollut havaittavissa jo pientä pulaa osaavista arvioijista”, kertoo Harju.

Luotettavalle ja asiantuntevalle arvioinnille kasvava tarve

Harjun mukaan vaatimukset arvioinnin luotettavuudelle ja puolueettomuudelle sekä arvioijan riippumattomuudelle ja asiantuntemukselle ovat jatkuvasti nousseet. Tämä tulee näkymään alalla jatkossakin.

“Suomessa auktorisoitujen arvioijien tulee lautakunnan sääntöjen, määräysten ja ohjeiden lisäksi ottaa huomioon myös kansainvälinen arviointistandardi, IVS. Myös juuri käynnistynyt hanke, jolla pannaan täytäntöön asunto-omaisuuteen liittyvistä kuluttajaluotoista annettu direktiivi, osoittaa tarpeen luotettaville arviointistandardeille”, Harju arvioi.

Direktiivi koskee kuluttajille myönnettäviä luottoja, joiden vakuutena on kiinteää omaisuutta. Direktiivi edellyttää mm., että jäsenvaltioilla on osoittaa luotettavat kiinteän asunto-omaisuuden arvioimista koskevat standardit, jotka ottavat huomioon myös kansainväliset arviointistandardit.

“Uskon, että lakihankkeen myötä etenkin asuntopuoleen keskittyneillä auktorisoiduilla arvioijilla tulee olemaan jatkossakin kysyntää, vaikka juuri auktorisoidulta tilattavaa arviota ei jokaisessa luoton myöntämistilanteessa edellytettäisikään. On myös erinomainen asia, että meillä on jo valmiiksi olemassa vakiintunut järjestelmä, joka on asettanut arvioijilleen velvollisuuden noudattaa kansainvälistä arviointistandardia”, Harju korostaa.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

11.2.2022

Vuokranantaja ei saa kysellä henkilökohtaisuuksia

Sosiaalisen median asunnonhakuilmoituksissa kerrotaan avoimesti omista elämäntavoista, kuten päihteettömyydestä, liikunnallisuudesta ja säntillisyydestä. Yle kertoo artikkelissaan, että Ilmiötä on luonnehdittu Instagram-maailman valumiseksi vuokramarkkinoille, ja siitä on oltu vuokralaisjärjestöissä myös huolissaan. Vuokralaisten etujärjestössä toivotaan, että hyvän maun raja ymmärretään eli se, mitä itsestä kerrotaan ja kuinka paljon näytetään.

17.2.2022

Sään vaihtelu on suuri haaste katukunnossapidolle

Talven aikana on nähty kovia myrskyjä suurine lumimäärineen, lämpötilan sahaamista nollan ympärillä ja tämän jälkeen lämpimiä päiviä, joista seuraa liukkautta, monttuja sekä vesilätäköitä, jotka eivät pääse poistumaan lumikasojen vuoksi. Loppuviikoksi ennustetaan jälleen lisää lunta ja pakkasta. Kunnossapidon työmäärän ja kiireen vuoksi esikaupunkialueiden kadut ja etenkin asuntokadut ovat huonossa kunnossa.

30.3.2022

OP: Ukrainan sota näkyy notkahduksena asuntokaupassa ja haetuissa lainoissa

OP:lta haettujen uusien asuntolainojen määrä on viikosta 8 alkaen notkahtanut alaspäin viikkotasolla noin 25 prosenttia verrattuna vuoden 2021 ennätyskoviin lukemiin. Viimeisen viiden vuoden tarkastelujaksolla haettujen asuntolainojen määrä on kuitenkin helmi-maaliskuussa pysytellyt vuosien 2018–2020 tasolla. – Sodan aiheuttama tilanne on verrattavissa koronapandemian alkuun, jolloin asuntokauppa hidastui mutta elpyi nopeasti, kun epävarmuus tilanteesta hälveni.

19.9.2022

Kiinnostus energiaremontteihin kasvaa Helsingissä

Helsingin rakennusvalvontaan perustettiin viime vuonna energia-asiantuntijoiden tiimi, joka antaa taloyhtiöille puolueetonta neuvontaa energiaremonttien edistämisessä. Tiimi on saanut yhteydenottoja erityisesti maalämmön käyttöönottoon liittyen.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti