Vuoden Silta 2015 -kilpailussa palkittiin avattavia siltoja

Vuoden Silta 2015-palkinnon sai Ylisoutajan silta Joensuusta ja kunniamaininnan korjattu porilainen Reposaaren läppäsilta.

Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL on jakanut Vuoden Silta -palkintoa vuodesta 2001. RIL haluaa nostaa kilpailulla sillansuunnittelun tasoa maassamme sekä kiinnittää erityisesti huomiota sillan hyvään ulkonäköön ja sen sopivuuteen ympäristöönsä. Vuoden 2015 kilpailussa erityisteemana oli ”oivaltavuus insinöörinäkökulmasta”.

 Ylisoutajan silta perustuu vuonna 2011 Joensuun kaupungin ja RILin järjestämän insinööritaitokilpailun voittaneeseen ehdotukseen ”Swingi”. Sen on suunnitellut WSP ja urakoinut Kesälahden Maansiirto Oy. Siltapaikka sijaitsee Pielisjoen suussa, kaupunkikuvan kannalta keskeisellä paikalla. Ylisoutajan silta yhdistää Penttilänrannan uuden asuinalueen ruutukaavakeskustaan ja kuuluu olennaisena osana alueen uuteen liikenneratkaisuun.

Silta on ortotrooppikantinen palkkisilta, joka koostuu avattavasta osuudesta ja kiinteistä tulojänteistä.  Pääkannattimien ja kannen materiaali on säänkestävää terästä. Sillan kokonaispituus on 134 metriä ja hyötyleveys viisi metriä. Kaiteet ovat puisia, taivutettuja pystysäleitä ja kannen päällyste koostuu asfaltin ja laastin muodostamasta yhdistelmäpäällysteestä. Valaistus korostaa sillan arkkitehtuuria. Käsijohteisiin ja reunapalkkeihin integroidut ledit valaisevat sekä kulkupinnan että puisen julkisivun. Siltaa avataan kaukokäyttöisesti noin 500 kertaa vuodessa.

Tuomaristo totesi valintaperusteluissaan, että Ylisoutajan silta päivittää perinteisen siltatyypin hienosti nykyaikaan. ”Sen muotoilu ja valaistus on onnistunut erittäin hyvin. Lisäksi materiaalien käyttö on innovatiivista. Suunnittelijan rohkeudesta kertoo sillan avaamisen toteuttaminen kääntyvänä siltana sirolta näyttävän keskituen ympäri. Silta on toimiva kokonaisuus – siinä ei ole mitään lisättävää eikä poistettavaa”, tuomariston puheenjohtajana toiminut Timo Tirkkonen Liikennevirastosta kertoo.

Kunniamaininnan saanut Reposaaren läppäsilta sijaitsee Levo – Reposaari maantiellä ylittäen laivaväylän ja on osa 122 metriä pitkää Reposaaren siltaa. Sen korjaussuunnittelun on tehnyt Insinööritoimisto Pontek Oy ja pääurakoinnista on vastannut Destia Oy.

Silta uusittiin päällysrakenteensa ja koneistonsa osalta vanhan teräsrakenteen pitkäaikaiskestävyyden ja kantavuuden tultua vastaan. Jännemitaltaan 21,5 metriä pitkä uusittu läppäsilta on kansirakenteeltaan ortotrooppinen ja sen päällyste on kumibitumivaluasfalttia. Silta on kiinteäakselinen, osittain vastapainotettu ja hydraulitoiminen.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle kahden viikon välein!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

osakeasuntojen

28.10.2022

Osakeasuntojen kauppa vaimeni heinä–syyskuussa

Vanhojen osakeasuntojen hinnat ovat samalla tasolla kuin viime vuonna samaan aikaan. Hinnat laskivat kuluvan vuoden edellisestä neljänneksestä 1,7 prosenttia. Uusien asuntojen kauppoja tehtiin lähes puolet vähemmän kuin vuotta aiemmin.

lämmitystarveluku

17.3.2023

Lämmitystarveluku kertoo kuukausittaiset poikkeamat

Taloyhtiön lämmitysenergian kulutusta kannattaa seurata vähintäänkin kuukausitasolla. Tällöin kulutuksen poikkeamiin voidaan puuttua heti, jos jotakin kummallista ilmaantuu. Seurantaa helpottaa Ilmatieteen laitoksen ylläpitämä lämmitystarveluku.

osakeluettelon siirto

29.8.2023

Kaupallinen yhteistyö

Osakeluetteloiden siirron takaraja lähestyy

Osakeluettelon siirto on taloyhtiöille pakollista ja maksutonta vuoden 2023 loppuun mennessä, mutta vasta 40 prosenttia taloyhtiöistä on siirtänyt osakeluettelonsa. Maanmittauslaitokselta saa tukea osakeluettelon siirtoon. Vuoden 2023 takaraja ei koske yksittäisiä osakkaita.

Maanmittauslaitos

taloyhtiöiden kustannukset

12.9.2023

Indeksitalo-tutkimus: Taloyhtiöiden kustannukset nousseet laajasti

Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänäkin vuonna tuntuvasti, ja nousu on ollut aiempaa laaja-alaisempaa. Vertailun kalleimmat kunnat ovat Helsinki, Järvenpää ja Hämeenlinna. Sähköenergia on halventunut, mutta perusmaksut ja siirtohinnat nousseet.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti