Kotitalousvähennys palautettava vuoden 2011 tasolle

Kiinteistötyönantajat ry ja Sosiaalialan Työnantajat ry vaativat uudelta hallitukselta kotitalousvähennyksen enimmäismäärän nostamista 3 000 euroon sekä vähennysoikeuden nostamista 30 prosenttiin palkasta ja 60 prosenttiin työkorvauksesta. Järjestöt peräänkuuluttavat myös niin sanotun Ruotsin mallin käyttöönottoa.

Vuonna 2012 toteutuneet kotitalousvähennyksen supistukset vähensivät kiinteistöpalveluiden ja hoivapalvelujen kysyntää merkittävästi.

– Vähennysoikeuden supistus on kaventanut muun muassa lapsiperheiden mahdollisuuksia hyödyntää tavallisia arkea helpottavia palveluja kuten siivousta tai pihatöitä, toteaa Kiinteistötyönantajat ry:n toimitusjohtaja Pia Gramén.

– Kotitalousvähennyksellä voidaan parantaa vanhuksen mahdollisuuksia asua omassa kodissaan. Vähennystä hoivaan käyttävien eläkeläisten määrän pitäisi olla 3 prosentin sijasta 30 prosenttia, sanoo Sosiaalialan Työnantajien johtava elinkeinoasiantuntija Aino Närkki ja huomauttaa, että myönteisten ulkoisvaikutusten merkitys yhteiskunnalle on huomattavasti suurempi kuin vähennyksen arvo.

Palveluiden käytön vähenemisellä on ollut negatiivisia vaikutuksia myös alojen työtilanteeseen. Kotitalousvähennyksellä on erittäin suuri työllistävä merkitys kiinteistöpalvelualalla erityisesti siivouspalveluissa ja etenkin pk-yrityssektorilla.

Ruotsin laskutusmalli käyttöön

Järjestöt ehdottavat, että Suomessa otetaan käyttöön niin sanottu Ruotsin malli. Kuluttajan kannalta helppokäyttöisessä Ruotsin mallissa verovelvollinen kuluttaja tai palvelunostaja voi saada välittömästi ennakollisen verovähennyksen palveluntoimittajalle laskua maksaessaan. Palveluntoimittaja tekee ilmoituksen tehdystä työstä ja laskuttaa verohallinnolta vähennyksen osuuden.

Kiinteistö- ja hoivapalveluihin liittyvällä kotitalousvähennyksen korotuksella ja yksinkertaisella maksujärjestelmällä hallitus saisi aikaan monia yhteiskunnallisesti myönteisiä vaikutuksia: vanhukset voisivat asua kodeissaan pidempään ja ruuhkavuosia elävien lapsiperheiden arkea helpotettaisiin.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

22.2.2022

Kuinka usein julkisivuja pitää huoltaa?

Julkisivujen ja niihin liittyvien liitosten huolto kuuluu osana normaaliin kiinteistönpitoon, joka tulee ohjeistaa rakennuksen huoltokirjassa. Huollon tarve riippuu oleellisesti käytetyistä rakenneratkaisuista sekä erityisesti julkisivujen saamasta säärasituksesta. Rannikolla ja eteläjulkisivuilla auringonpaisteen ja viistosateen aiheuttama rasitus on suurinta koko Suomessa, joten eteläjulkisivuja pitää myös huoltaa useammin kuin suojaisempia pohjoisjulkisivuja.

16.2.2018

Käytettyjen asuntojen kauppa käynnistyi vilkkaasti

Vuosi 2018 alkoi vilkkaan asuntokaupan merkeissä. Käytettyjä asuntoja myytiin tammikuussa 4,5% enemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Uusien asuntojen myynnin kasvu on tasaantunut, mutta kauppamäärät ovat edelleen korkealla tasolla, kertoo Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto.

9.11.2018

Kiinteistö- ja rakentamismarkkinat painottuvat yhä selkeämmin pääkaupunkiseudulle

Pääkaupunkiseudun väestönkasvu on omaa luokkaansa Suomessa ja edellyttää aktiivisen rakentamisen jatkumista. Rakentamisen määrä pääkaupunkiseudulla kasvaakin edelleen ensi vuonna, vaikka Suomen tasolla määrän odotetaan pysähtyvän tai kääntyvän laskuun. Pääkaupunkiseudun asuntoaloitusten määrä on kasvanut voimakkaasti kuluvan vuoden kesän lopulle saakka, mutta rakennuslupien reipas lasku ennakoi käänteen tapahtuvan loppuvuonna.

19.5.2015

Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä 4 prosenttia

Rakennuslupia myönnettiin vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä yhteensä 6,8 miljoonalle kuutiometrille, joka on 4 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Samaan aikaan rakennushankkeita aloitettiin 5 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna ja rakennustuotannon kiinteähintainen volyymi jäi vielä 13 prosenttia alemmalle tasolle kuin vuotta aiemmin. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen estimoituun rakennus- ja asuntotuotantotilastoon, jonka laadinnassa aineistoa on korjattu menetelmällisesti edellisvuoden tietojen […]

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti