Asuminen-osioon on koottu yleisiä taloyhtiössä asumiseen liittyviä aiheita.
Mitä voi säilyttää talvella ulkona ja mitä ei? Mikäli varasto tai ullakko on kunnolla tiivistetty, lämpötilojen vaihtelun tai kosteuden ei pitäisi vaikuttaa sisäilmaan tai sen laatuun. Useimmissa asuinrakennuksissa näin ei kuitenkaan ole, jolloin useimpien tavaroiden pitkäaikainen säilyttäminen kylmänkosteissa tiloissa voi mahdollisesti pilata ne täysin.
Korona-aika näyttää jopa helpottaneen nuorten itsenäistymistä, sillä kilpailu yliopistokaupunkien vuokra-asunnoista väheni palvelualojen vaikeuksien ja Airbnb-markkinan murenemisen vuoksi. − Pitkäaikaisempi syy on se, että kasvukaupunkeihin on valmistunut enemmän asuntoja kuin kertaakaan vuodesta 1995 alkaneen tilastohistorian aikana. Tarjonnan lisäys auttaa selvästi, sillä vuokrien nousu on rauhoittunut ja hintakehitys on jäänyt selvästi maltillisemmaksi kuin muissa Pohjoismaissa, Hypon pääekonomisti […]
Asunto-osakeyhtiöllä on oikeus ottaa osakkeenomistajan hallinnassa oleva huoneisto haltuunsa laissa määritellyin edellytyksin enintään kolmen vuoden ajaksi. Isännöintiliitto kertoo tiedotteessaan, että hallintaanottoa ei juuri käytetä, koska siinä on taloyhtiölle monia haasteita. Se on prosessina hidas eikä sitä voi tehdä kevyin perustein.
Tyrvään Sanomien lukija kysyy, voiko lintuja ruokkia omalla parvekkeella? Sastamalainen isännöitsijä Kari Kaaja vastaa: − Lintujen ruokkiminen parvekkeella ja taloyhtiön alueella on ehdottomasti kielletty. Lintujen ruokkimisesta tulee valituksia joka syksy.
Parhaiten lemmikin omistajien ja naapureiden rinnakkaiselo luonnistuu, jos lemmikinomistaja huomioi omalta puoleltaan naapurit siten, että eläimen aiheuttamat äänet yms. häiritsevät mahdollisimman vähän talon asukkaita. Asunnon omistajalta ei, toisin kuin vuokralaiselta, voi kuitenkaan kieltää lemmikinpitoa asunnossa tai rajoittaa lemmikkieläinten määrää.
Esteettömän asunnon tarve koskettaa monia. Ympäristöministeriön laskelmien mukaan Suomessa tarvitaan miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030 mennessä. Pääosa näistä saadaan korjaamalla olemassa olevia asuntoja, vain pieni osa uusia asuntoja rakentamalla. Tällä hetkellä esteettömiä asuntoja on noin puoli miljoonaa.
IDO-tuotteita valmistavan Geberitin kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset hakevat kylpyhuoneesta yhä enemmän omaa rauhaa. Tammikuussa 2021 tehdyssä kyselyssä 38 prosenttia suomalaisista kertoi viettävänsä toisinaan ylimääräistä aikaa kylpyhuoneessa vain saadakseen hieman omaa aikaa. Vuotta aikaisemmin samoin vastasi 29 prosenttia.
Helsingin seudun ympäristöpalveluiden tavoitteena on nostaa pääkaupunkiseudun kotitalousjätteen kierrätysastetta. Tähän asti yli puolet pääkaupunkiseudun kotitalouksien jätteestä on ollut sekajätettä. Jätteiden lajittelu on tärkeää, sillä vain lajitellut jätteet voidaan hyödyntää uusioraaka-aineena.
Vaikka kuvallisia ohjeita valaisinasennuksiin löytyy niin STEKin, Tukesin kuin kaupallistenkin toimijoiden verkkosivuilta, on niiden seuraaminen koettu vaikeaksi. Nyt julkaistuun interaktiiviseen videoon on liitetty muutama tarkentava teksti, mutta muuten sisältö on pyritty pitämään visuaalisesti mahdollisimman selkeänä ja yksiselitteisenä. Yksinkertaisiakin valaisinasennuksia tekevän täytyy sähköturvallisuuslain mukaan olla perehtynyt töiden tekemiseen ja niiden sähköturvallisuutta koskeviin vaatimuksiin.
Helsingin kaupungin häiriövaloselvityksen tavoitteena on lisätä kaupungin viihtyisyyttä ja turvallisuuden tunnetta myös pimeän aikaan. Häiriövalo on myös hukattua energiaa, joten valaistusten suunnittelussa tulisi aina panostaa valaistustarpeen oikeaan mitoittamiseen. − Haluamme, että Helsingissä on pienemmät valokontrastit, harmonisempi yöllinen maisema ja kaupunkitila sekä kirkkaampi tähtitaivas.
Tässä podcastissa sukellamme taloyhtiöelämän syvyyksiin. Alan johtavien vaikuttajien kanssa pohdimme, millaista hyvä elämä taloyhtiössä on ja paneudumme ajankohtaisiin ongelmiin, joita taloyhtiön asukas voi kohdata. Podcastia vetävät Kiinteistöliiton lakimiehet Kristel Pynnönen, Tiina Räsänen ja Linda Hartikainen.
Maailman onnellisuusraportin mukaan Suomi on maailman onnellisin maa ja Asuntosäätiön Kotionnellisuus-tutkimuksen mukaan kodin vaikutus suomalaisten onnellisuuteen on keskeinen. Koti nostetaan terveyden ja läheisten rinnalla tärkeimmäksi onnellisuuden lähteeksi. Asuntosäätiön tutkimus vahvisti osaltaan myös suomalaisten yleistä tyytyväisyyttä elämäänsä: kolme neljästä (75 %) kokee olevansa onnellinen.