Hallitus hyväksyi 25.2.2016 valtioneuvoston asetuksen uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian investointituen myöntämisen yleisistä ehdoista. Tukiohjelma liittyy erityisesti hallituksen ”Biotalous ja puhtaat ratkaisut”-kärkihankkeeseen numero yksi: ”Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti”.
Investointituki on tarkoitettu tulevaisuuden energiaratkaisuihin vuoteen 2030 tähtäävien kansallisten ja EU-tavoitteiden saavuttamiseksi. Hallitusohjelman mukaan uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus nousee 2020-luvulla yli 50 prosenttiin, ja omavaraisuus yli 55 prosenttiin. Hallitusohjelmassa on myös asetettu tavoitteeksi nostaa liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osuus vuoteen 2030 mennessä 40 prosenttiin sekä luopua kivihiilen käytöstä energiantuotannossa ja puolittaa tuontiöljyn käyttö kotimaan tarpeisiin 2020-luvun aikana.
Investointitukea varten on tarkoitus varata vuosina 2017 ja 2018 yhteensä 80 miljoonaa euroa. Tukea on mahdollista hakea yli 5 miljoonan euron investointiin, joka koskee liikenteen kehittyneiden biopolttoaineiden tuotantoa tai uuden energiateknologian kokeiluhanketta. Tukea on haettava työ- ja elinkeinoministeriöltä viimeistään 18.3.2016, mutta hakemusta on mahdollista täydentää vielä tämän jälkeen. Toinen hakukierros on vuoden 2017 alussa.
Investointitukea hakeneet hankkeet kilpailevat keskenään. Tuen myöntäminen perustuu kokonaisharkintaan, jossa otetaan huomioon tuotettavan energiamäärän ja kustannustehokkuuden ohella muun muassa hankkeen toteutettavuus sekä hankkeeseen sisältyvän teknologian uutuusarvo ja teknologian tai hankkeen monistettavuus.
Uuden tukiohjelman soveltamisalan ulkopuolelle jääviin uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden hankkeisiin on mahdollista edelleen hakea energiatukea www.tem.fi/energia/energiatuki
Rakentamisen ennustetaan kääntyvän tänä vuonna noin 4 prosentin kasvuun. Kasvua povataan kaikille rakentamisen sektoreille. Asuntojen kysyntä lisääntyy, mutta tarjonta takkuaa, ennustaa Rakli suhdannekatsauksessaan.
Taloyhtiöiden ja yritysten lämmitysjärjestelmien valinta on merkittävä päätös, joka vaikuttaa niin kiinteistön kustannuksiin, huoltoon kuin ympäristöönkin. Usein valinta tehdään kaukolämmön ja maalämmön välillä.
Fortum
Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksen mukaan kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat koko maassa nousseet keskimäärin 3,4 prosenttia. Lounais-Suomessa kustannukset nousivat eniten Porissa ja vähiten Raisiossa.
Tuholaiset ovat kasvava ongelma taloyhtiöille. Ne leviävät nopeasti huoneistosta toiseen esimerkiksi ilmanvaihdon kautta. Yhtiöiden kannattaakin kiinnittää huomiota vakuutusturvaan tuholaistilanteiden varalle.
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään