Rakenneturvallisuus ry:n mielestä Helsingin Sanomissa 24.1.2016 julkaistun kirjoituksen “Pakko laittaa putkea” näkökulma on suppea, ja siinä esitetyt väittämät vaativat oikaisua. Kirjoituksessa käsiteltiin sisäilmaongelmia, jotka liitettiin osittain tehokkaisiin ilmanvaihtokoneisiin ja osittain rakennuksen vaipan lisäeristämiseen.
– Haluamme kumota sitkeässä istuvan harhaluulon “terveellinen talo hengittää”. Epätiiviissä talossa ilmavuodot kulkeutuvat hallitsemattomasti rakenteiden läpi ja vievät rakenteisiin sisäilmasta kosteutta, joka tiivistyessään rakenteisiin aiheuttaa homeongelmia. Vastaavasti ilmavuodot kantavat sisäilmaan mukanaan epäpuhtauksia, kuten homeita, pölyjä ja kuituja. Tiivis talo on terveellinen talo, jossa eristemateriaalit ja rakenteet pysyvät kuivina, ilmanvaihto tapahtuu hallitusti ja sisälämpötilan säätely on varmaa, kommentoi kirjoitusta Rakenneturvallisuus ry:n puheenjohtaja Ilkka Pohjoismäki.
Rakenneturvallisuus ry sanoo, että oikeilla ja vikasietoisilla rakenneratkaisuilla toteutetaan energiatehokas uudisrakennus tinkimättä hyvästä sisäilmasta. Kun rakenteet on suunniteltu ja toteutettu huolellisesti käyttäen kosteusteknisesti turvallisia materiaaleja, home- ja mikrobikasvustojen muodostumista sekä sisäilmaongelmien syntyä voidaan tutkitusti estää. Hyvin lämmöneristetyllä ulkovaipalla pienennetään myös rakennuksen energiankulutusta ja varmistetaan hyvä lämpöviihtyvyys.
Rakenneturvallisuus ry:n tiedeotten mukaan on matalaenergia- ja passiivitalot todettu tutkimuksissa turvallisiksi, ja niiden asukkaat ovat lähes poikkeuksetta tyytyväisiä rakennuksiinsa.
– Passiivitaloista ei käydä paljon julkista keskustelua, koska kodeissa asuu erittäin tyytyväisiä asukkaita. Esittelemme juuri julkaistuilla nettisivuillamme sekä pientalokohteita että julkisrakennuksia, joissa energiatehokasta eristämistä on käytetty hyväksi, Ilkka Pohjoismäki sanoo.
– Haluamme myös muistuttaa, että kiristyneet ja kiristyvät energiatehokkuusvaatimukset eivät ole homehduttaneet ensimmäistäkään viime vuosikymmenten taloa. 70- ja 80-luvun talot puolestaan homehtuivat, koska rakentamisen laatu oli huono. Tätä aikakautta ja nykypäivää ei pitäisi missään nimessä verrata toisiinsa, Pohjoismäki lisää.
Viime vuonna Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen vesilaitosten ja vesiosuuskuntien toimittamasta talousvedestä otettiin yli 200 viranomaisnäytettä. Veden laatu oli erinomainen, kertoo Espoon kaupunki.
Helsingin talousvesi oli viime vuonna laadultaan hyvää, kertoo kaupungin talousveden laatua valvova Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut. Laatua seurataan määrittämällä näytteistä mikrobiologisia ja kemiallisia muuttujia viikoittain. Helsingin alueella on kaksi talousvettä valmistavaa laitosta, Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitos ja Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitos.
Isännöinnin Auktorisointi ISA ry:n hallitus päätti viime vuoden lopulla siirtää yhdistyksen operatiivisen toiminnan Isännöintiliitolle. ISA jatkaa toimintaansa, mutta tulevaisuus on vielä auki.
Taloyhtiöiden talousvesi on pääsääntöisesti hyvälaatuista. Putkiremonttien ja vesilaitosten verkostosaneerausten siirtyminen liian kauas tulevaisuuteen muodostavat merkittävimmän uhan veden laadulle. Myös energiansäästötoimissa tulee varoa legionellabakteerin riskiä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään